Lasten ja nuorten diabeteshoitoon uusia ideoita ja ajatuksia

Vakka-Suomen sairaalassa lasten ja nuorten diabeteksen parissa työskentelevä tiimi sai viime vuoden lopulla päätökseen puolitoista vuotta kestäneen FINDIABKIDS-koulutusohjelman. Ylilääkäri Leena Kainulainen kuvaa projektia kokonaisuudessaan onnistuneeksi.

Vakka-Suomen Sairaalassa koulutukseen osallistuivat Kainulaisen lisäksi sairaanhoitajat Jaana Salonen ja Päivi Mattila. Koulutukseen sisältyi kuusi lähikoulutuspäivää Tampereella ja paljon tekemistä niiden välissä. Vakka-Suomen Sairaalan lisäksi mukana olivat TYKSin kantasairaala ja Salon aluesairaala sekä 11 muuta klinikkaa er1 puolilta Suomea.

– Nyt koko sairaanhoitopiirin alueella on yhtenäiset hoitokäytännöt ja toimintaohjeet. Koulutuksen aikana tapaamiset muiden mukana olleiden klinikoiden kanssa olivat antoisia. Vaihdoimme kokemuksia ja ideoita keskenämme. Myös sairaanhoitopiirin sisällä eri yksiköiden kohtaamiset antoivat paljon. Sitä toki tehdään muutenkin, mutta projektin aikana se oli tehostettua, Kainulainen sanoi.


Nuorten diabetes on koko perheen ja lähiympäristön sairaus. Perheenjäsenten, isovanhempien, hoitopaikan ja koulun väenkin tulee tietää asiasta ja huomioida se.

Diabeteksen hoito on siirtymässä entistä enemmän käskytyksestä ohjaamiseen. Potilaalle ja hänen lähipiirilleen annetaan työkalut ja tuetaan ja motivoidaan niiden käyttöön.

– Potilaamme käyvät kolmen kuukauden välein kontrollissa, tarpeen mukaan useamminkin. Erityisesti murrosikä on diabeteksen hoidossa haaste. Murrosikä on kaikin tavoin haastavaa aikaa muutenkin ja siihen sairaus tuo oman lisänsä.

Diabetes ei sinänsä estä harrastuksia, päinvastoin esimerkiksi monipuoliseen liikuntaan kannustetaan, mutta jatkuva seuranta saattaa määrätyssä iässä rasittaa. Diabetes on kuin nenä päässä, siitä ei pääse eroon, mutta sen kanssa voi tulla toimeen.

– Meillä on sairaanhoitopiirissä hyvä tilanne, uusia mittareita on jokaisella potilaalla käytössä ja se helpottaa seurantaa, mutta ei tee sitä automaattiseksi vaan vaatii edelleen potilaan omaa aktiivisuutta.

Merkittävä etu on lisäksi se, että diabetekseen saa hoitoa Uudessakaupungissa, eikä käyntejä varten tarvitse mennä Turkuun asti.


Suomessa on väkilukuun nähden eniten diabetekseen sairastuneita nuoria ja lapsia. Sairaus voidaan todeta jopa 1-vuotiailla lapsilla.

– Erilaisia tutkimuksia sairauden syistä on menossa, mutta selvää syytä ei ole löytynyt. Osasyy voi piillä geeneissä.

Projektin myötä lasten- ja nuorten diabeteksen hoitoon on sairaanhoitopiirissä saatu lisää resursseja, mm. terapiapalveluja ja ravitsemusterapeutin palveluja.

– Tärkeintä on saavuttaa hyvä hoitotasapaino ja se vaatii aktiivisuutta ja motivaatiota. Aiemmin ei ehkä lasten ja nuorten kohdalla painotettu sitä yhtä paljon kuin aikuisten kanssa, mutta nyt se tavoitteena heti alusta asti.

Projektiin osallistuneelle tiimille myönsi diabetesliitto oman tunnustuksensa, koska se piti toimintaa merkityksellisenä taudin hoidon kannalta.


Artikkelikuva: Ylilääkäri Leena Kainulainen (vas.) ja sairaanhoitajat Leena Mattila ja Jaana Salonen esittelevät projektiin osallistumisesta saatua kunniakirjaa sekä diabetesliiton Vuoden diabetesteko -kunniakirjaa.

Ylilääkäri Leena Kainulainen kertoi FINDIABKIDS-koulutuksen tavoitteista ja saavutuksista.