Kun Bruce Dickinson luuli olevansa Turussa

Todennäköisesti suurinta maailmanlaajuista suosiota nauttinut ja Uudessakaupungissa esiintynyt musiikintekijä on Bruce Dickinson. Hän veti tiukan keikan Aquariuksessa reilu 20 vuotta sitten, 24.10.1998. Paikalla olleiden mukaan ei tosin ole ollenkaan varmaa, että Bruce itse tiesi olevansa Uudessakaupungissa.

Englantilainen Dickinson nousi kuuluisuuteen Iron Maiden -yhtyeen laulajana 1980-luvulla. Hän erosi kuitenkin yhtyeestä vuonna 1993 panostaakseen omaan uraansa, mutta palasi Iron Maideniin vuonna 1999.

Uudenkaupungin keikka ajoittuu siis hänen soolouransa loppuaikaan. Hän julkaisi neljännen soololevynsä The Chemical Wedding vuonna 1998 ja teki levyn ilmestymisen jälkeen levyn nimeä kantaneen kiertueen ympäri maailmaa.

Kiertue alkoi Suomesta syksyllä 1998. Se sisälsi kolme keikkaa peräkkäisin päivinä, ensin 22.10 Tavastialla Helsingissä, sitten 23.10 Pakkahuoneella Tampereella ja viimeisenä Uudessakaupungissa.


Uusikaupunki oli ja on varsin epätodennäköinen keikkapaikka maailmankuululle artistille eikä hänen alun perin pitänytkään esiintyä Uudessakaupungissa vaan Turussa.

Toni Tyrjy

Aquariuksen Toni Tyrjy ei muista, miksi Dickinsonille aikanaan hänelle tarjottiin, mutta muistelee, että takana oli jotain ongelmia Turussa.

Internetin kaikkitietävä datapankki kertoo erään mahdollisen totuuden. Sen mukaan keikkapaikaksi oli alun perin sovittu Kåren Turussa, mutta siellä oli tapahtunut tuplabuukkaus, toinen esiintyjä oli Ultra Bra ja turkulaiset valitsivat sen.

Muutoksesta johtuu todennäköisesti se, että Dickinson Aquariuksessa muutamaankin kertaa kehotti Turkua huutamaan.

Tosin Tampereen keikalla hän oli kyllä kertonut seuraavasta esiintymisestä hotelli Aquariuksesta, mutta ehkä hänelle ei oltu huomattu kertoa, että se sijaitsee Uudessakaupungissa.


– Ensimmäinen järkytys sopimuksen teon jälkeen meille oli Dickinsonin managerin lähettämä raideri. Sellaista ei meille ollut aiemmin tullut ja siinä oli monenmoista vaatimusta ja juotavaa, mutta täytimme sen pilkulleen, Tyrjy kertoo.

Myös keikkapaikalle oli omat vaatimuksensa, esimerkiksi esiintymislavasta piti pystyä tekemään määrätyn kokoisena ja se Aquariuksessa juuri ja juuri onnistui.

– Tavarat tulivat rekalla pihalle ja olimme värvänneet luokallisen nuoria avustamaan tavaroiden siirrossa sisälle. Dickinsonin miehet rakensivat lavan. Yksi ongelma oli sähköt, sillä normaalirasiat eivät laitteita kestäneet vaan meidän piti vetää oma kolmivaihevirtakaapeli, mutta onneksi liitäntäpaikka talosta löytyi.

Perjantaina Dimitri, lauantaina Bruce, viikkoa myöhemmin Saija Varjus ja Yö, todistaa Toni Tyrjyn päiväkirja.


Lippu keikalle maksoi 80 markkaa eli siihen aikaan melkoisen paljon. Pari viikkoa aiemmin Aquariuksessa oli esiintynyt suosionsa huipulla ollut Kirka ja häntä oli päässyt katsomaan 60 markalla.

– Yleisömäärä oli lopulta pettymys. Dickinsonin musiikki ei ollut Uudessakaupungissa kovassa huudossa, täällä oli siihen aikaan menossa rockabillybuumi. Katsojia tuli toki kauempaakin, mutta ei niin paljon kuin toivoimme.

Rahallisesti ilta ei olisi kannattanut, vaikka paikka olisi ollut täynnä, mutta Tyrjy sanoo, että buukkaus olikin suurelta osin markkinointia.

– Kyllä siitä paikan maine kasvoi, kun maailmantähti poikkesi keikalla. Tällainen ei nykypäivänä olisi mahdollista, edes vahingossa.

Dickinsonista Tyrjyllä ei ole kuin positiivista sanottavaa. Mies oli maanläheinen rento kaveri, kuten myös bändin jäsenet. Yleensäkin ne ovat bändin ja artistin ympärillä liikkuvat avustajat, jotka saattavat aiheuttaa ongelmia.

Jari Turunen


Jari Turunen on yksi keikan nähneistä. Keikan aikaan reilu parikymppisen Jarin muistikuva on se, että ainakin lavan edessä oli ahdasta. Yksi mahdollinen syy pieneen kokonaisyleisömäärää oli ehkä epäusko.

– Minulle Dickinson oli ollut suurista suurin pikkupojasta lähtien, enkä voinut uskoa, että hän todella tulisi Uuteenkaupunkiin. Epäilin vielä silloin, kun lippu oli kädessä. Epäuskoa lisäsi se, että keikka järjestettiin täällä aika nopealla aikataululla.

Turunen muistaa, että ennen keikan alkua sisällä olijat soittelivat kavereillaan ja yrittivät vakuuttaa, että Dickinson todella tulee esiintymään.


Keikka sinänsä sujui erinomaisesti. Dickinson esitti paljon Iron Maidenin bravuurikappaleita oman soolotuotantonsa lisäksi. Tunnelma oli hyvä ja Dickinson lauloi ja bändi soitti tosissaan eikä asennepuolella ollut havaittavissa mitään filunkia.

– Ehkä äänentoisto ei ollut täydellistä, mutta eipä se haitannut.

Mitään isompia häiriöitä ei keikan aikana tullut. Joku liian innokas fani oli jossain vaiheessa alkanut repiä Dickinsonin mikrofonijohtoa, mutta laulajan ärhäkkä kommentti oli rauhoittanut tilanteen.


Netin tarinat kertovat, että kitaristi Adrian Smith lähti keikan jälkeen jonkun paikallisen fanin luokse saunomaan, Dickinson taas tarinan mukaan lähti aamulla omalla pienkoneellaan pois Suomesta.

Aquariuksen jälkeen kiertueen seuraava keikka oli kaksi päivää myöhemmin Oslossa. Pohjoismaiden jälkeen kiertue jatkui toista kuukautta muualla Euroopassa ja keväällä vielä Brasiliassa.

Kuvia Aquariuksen keikasta ei ole löytynyt. Kännykkäkamerat olivat silloin tuntemattomia ja kamerakielto keikoilla sääntö, jota valvottiin. Myöskään paikallislehdistä ei seuraavalla viikolla löytynyt asiasta uutista.

Jutun kommentointipalsta on avattu, jonne voit kertoa lisää muistoja tapahtumasta, olit paikalla tai muuten tiedät jotain mielenkiintoista historialliseen tapahtumaan liittyen, esimerkiksi olet se joka saunotti Adrian Smithiä tai kannoit bändin kamoja Aquariukseen.

Aquariuksen keikki kuului Dickinsonin The Chemical Weddin -albumin julkaisukiertueeseen