Vasankari: Tehkää monitoimitiloja ja muistakaa myös 0-liikkujat

Tulevaan sihy-keskukseen liittyen vieraili tohtori, UKK-instituutin johtaja Tommi Vasankari tiistaina Viikaisilla kertomassa liikunnan tutkimustuloksista ja tulevista trendeistä. Sanoma sihyn suunnittelijoille oli selvä, tulevaisuuden ennustaminen on vaikeaa, joten tehkää monitoimitiloja, joita voidaan käyttää moneen.

Toinen Vasankarin tutkimustuloksiin perustuva toive sen sijaan onkin vaikeampi toteuttaa. Miten saadaan liikkumaan ns. 0-liikkujat, joiden päivittäinen liikkuminen ei täytä terveyden kannalta mitään vähimmäisarvoja?

– Yläasteikäisten kohdalla keskiarvona tapahtuu selkeä liikkumisen väheneminen ja kun tarkastellaan tuloksia yksityiskohtaisemmin, niin vähemmän liikkuvien osalta tulos on hätkähdyttävä: he liikkuvat todella vähän, siis todella vähän.

Iso osa nuorista ottaa päivän aikana keskimäärin tunnissa vain 400 askelta tai jopa sitäkin vähemmän. Se tietää noin 200 metrin rauhallista kävelyä.


Vasankari oli mukana viime vuonna, kun valtiovallan toimesta laadittiin selvitys liikkumattomuuden kustannuksista. Kun kaikki mahdollinen otetaan huomioon, päädytään usean miljardin euron vuosittaisiin kustannuksiin.

– Taloudelliselta kannalta liikuntatilojen tekeminen liikuntaa harrastaville ei ole niin kannattavaa kuin 0-liikkujien saaminen liikkumaan.

0-liikujien löytäminen ei ole helppoa eikä varsinkaan heidän saaminen liikkumaan. Sihy-keskuksen suunnitteluryhmissä tuskin on montakaan 0-liikkujaan, ainakaan liikuntatiloja suunnittelemassa.


Liikuntaan aktivointi ei olekaan pelkästään ns. liikuntatilojen tai alan toimijoiden asia, vaan koko yhteiskunnan. Esimerkiksi tutkimuksissa on todettu, että liikkumaan aktivoiva koulun piha lisää merkittävästi liikkumista.

Uudessakaupungissa tehdäänkin tulevaan sihyyn liittyen koulun opettajien ja oppilaiden kanssa yhteistyötä, jossa oppilaat saavat esittää toiveita siitä, millainen piha pitäisi olla. Sihyn suunnittelussa yhtenä ideana on myös se, että liikkuminen on mahdollista muuallakin kuin varsinaisesti liikuntaan varatuissa tiloissa.

– Suunnittelussa voidaan myös tehdä vahingossa liikkuminen entistä helpommin tapahtuvaksi vaikkapa eri toimintojen sijoittelulla. Ei pistetäkään kaikki saman ikäluokan toimintoja ihan vierekkäin vaan yksi tunti yläkerrokseen, seuraava rakennuksen pohjoispäähän ja niin edelleen.

Ja pihalla ei pistetä niitä penkkejä oven viereen vaan pihan etäisimpään nurkkaan.


Tulevaisuuden liikuntatrendeistä puhuttaessa Vasankari oli varovainen. Hän oli vuosituhannen vaihteessa mukana olympiakisoissa lääkärin ominaisuudessa eikä olisi silloin ikinä uskonut, että esimerkiksi break dancing tulee olympialajiksi vuonna 2024.

– Todennäköisesti joukkuepelien vetovoima tulee säilymään ja yksilölajien harrastus vähenee, mutta Suomi on niin laaja maa, että se ei kokonaan katoa. Monella kylällä asuu viisi lasta eikä siitä porukasta saada jääkiekkojoukkuetta, jolloin yksilölajit ovat ainoa mahdollisuus.

Yksilöllisyys on jo jonkin aikaa ollut nouseva trendi ja se tulee vahvistumaan. Jokainen haluaa tehdä juuri sitä, mikä itselle tuntuu hyvältä ja ehkä ensi viikolla vaihtaa johonkin toiseen, siksikin kunnallisista tiloista tulee tehdä monikäyttöisiä.

– Ja yksi trendi on ikääntyminen. Ikääntyneet eivät tarvitse kilpailua vaan rauhallista ja monipuolista perusliikuntaa. Eikä kannata unohtaa opastusta, pelkkä liikunnan mahdollistama tila ei riitä, vaan monet kaipaavat opastusta.


Liikuntasuosituksissa on Vasankarin mukaan tapahtumassa ”helpotusta.” Kun aiemmin puhuttiin, että vasta 10 minuutin liikkuminen saa aikaan positiivisia vaikutuksia, niin nyt katsotaan, että jo lyhyemmälläkin jaksolla on hyviä vaikutuksia.

– Lihaskunnon ja koordinaatiokyvyn merkitystä on nostettu. Kestävyyskuntoliikunnan lisäksi lihaskunnon ja liikehallinnan harjoittelu on tarpeen, se tulee esille erityisesti vanhemmilla.

Riittävän liikunnan lisäksi pitää myös välttää pitkiä istumisjaksoja. Niiden aikana elimistö passivoituu ja negatiiviset asiat pääsevät mellastamaan, mutta muutaman minuutin liikkuminen, vaikkapa vain seisomaan nousu, katkaisee tehokkaasti elimistön passivoitumisen.


Toisaalta tekniikka on tuomassa uusia välineitä terveysliikuntaa. Nykyään voidaan ihmisen liikuntatottumuksia seurata anturien ja sovellusten kautta.

– Jää lääkärillä näyttely pois, tiedän hyvin miten lääkärille kerrotaan, että on liikuttu hyvin ja lääkäri tietää, että niin ei ole, mutta kummatkin näyttelevät, että kaikki on kunnossa, mutta kun molemmat katsovat samasta datasta, että liikkuminen on jäänyt vähiin, niin näyttely jää pois ja voidaan oikeasti yrittää motivoitua paremmin.

Tietotekniikka mahdollistaa myös entistä enemmän ”iholla” olevat personal trainerit, jotka voivat vaikka aamulla soittaa, jos data näyttää, että aamuliikunta on jäänyt väliin ja siirrytty suoraan sohvaperunaksi.


– Kaupunki voi tietenkin rakentaa rahoilla lentomäen, parikymmentä miestä hyppää ja loput taputtaa, liikuntaa sekin on. Kansantaloudellisesti taas olisi parasta tehdä tiloja 0-liikkujille.

Uudenkaupungin tuleva sihy-keskus sijoittunee näiden väliin.

UKK-instituutin liikuntapiirakka 18-64-vuotiaille.