Yksinäisyys merkittävä ongelma

Uusikaupunkilaisille keväällä tehdyn kyselyn tulokset julkistettiin eilen Crusellissa. Yhteenvetona tuloksista voi todeta, että asiat ovat ihan hyvin, mutta tulosten analyysi paljasti muutamia ryhmiä, jotka voivat selvästi huonommin kuin kaupunkilaiset keskimäärin.

Kyselyn tuloksia esittelivät Aapo Pöyhönen ja Wille Raitolampi sen toteuttaneesta Viktor-yhtiöstä.

– Ennemmin kuin mietitte, oletteko tulosten mukaan hyviä tai huonoja, niin kannattaa sen sijaan miettiä, mitä seuraavaksi kannattaa tehdä, kenestä pitää huolta, miten kasvattaa onnellisuutta, totesi Pöyhönen avaussanoissaan.

Aapo Pöyhönen

Raitolampi kertoi kyselyn taustoista sen verran, että vastauksia saatiin reilu 1600, joista poistettiin ns. ”huumorivastaajat,” jolloin vastausten määräksi tuli 1558. Kyselyn toteuttajat olivat määrään tyytyväisiä, se mahdollistaa oikeiden päätelmien teon.

Vanhemmat ikäluokat olivat nettikyselyn vastaajina vähemmistönä ja naiset vastaavasti yliedustettuna, mutta heidän osuuttaan on tilastollisin menetelmin muokattu, jotta tulokset saatiin vastaamaan kaupungin oikeaa ikä- ja sukupuolijakaumaa.

– On myös totta, että ne joilla menee huonosti vastaavat tällaisiin kyselyihin muita passiivisemmin, joten tulokset voivat siinä mielessä olla hieman liian hyviä, Raitolampi sanoi.


Yksi tärkeimmistä vastauksista, jota haettiin, oli kaupunkilaisten tyytyväisyys nykyiseen elämäänsä. Se oli kokonaisuutena hyvä, mutta tarkemmassa jaottelussa löytyi kaksi selvästi muta väestöä epätyytyväisempää ryhmää.

– Ikäryhmä 20-29-vuotiaat on selvästi vähemmän onnellisia, erityisesti miehet. Asteikolla 1-7 heidän vastaustensa keskiarvo on 5,3 kun kaupunkilaisten keskiarvo on yli 5,8. Toinen ongelmaryhmä ovat yli 80-vuotiaat miehet, heidän vastaustensa keskiarvo on vieläkin alhaisempi eli 4,9.

Wille Raitolampi

Onnellisuuden osakysymyksistä analysoijat löysivät syyn miesten epäonnellisuuteen. Yli 80-vuotiaista miehistä yli 30 prosenttia kokee olevansa yksinäisiä. Nuorten 20-29-miesten kohdalla ei vastauksista niinkään korostunut yksinäisyys, vaan elämän merkityksen puute.

– Nuorten miesten kohdalla syy voi olla 148/100-suhteessa eli ko. Ikäluokassa on 148 naimatonta miestä sataa naimatonta naista kohden. Kääntäen siis täällä on nuorten naisten markkinat.


Kysymyksissä ei selvitetty, miten kauan vastaajat ovat Uudessakaupungissa asuneet. Vuonna 2017 tänne muutti paljon nimenomaan 20-29-vuotiaita yksinäisiä nuoria miehiä ja alhainen onnellisuus ja elämän merkityksen puute voi johtua siitä, että uuteen kotipaikkaan ei ole vielä kotouduttu.

Tähän viittaa myös vastaukset ns. Uki-identiteetin vahvuuteen liittyvät vastaukset, ne olivat selvästi alhaisimmat 20-29-vuotiaiden miesten kohdalla ja vahvimmat taas yli 80-vuotiailla, jotka todennäköisesti ovat täällä asuneet kauan.

– Rahan riittävyys ja taloudelliset ongelmat laskevat onnellisuuden tunnetta, mutta yksinäisyys romahduttaa sen, Raitolanpi totesi yhteenvetona onnellisuudesta.


Tutkimuksessa selvitettiin myös kysymysten avulla vastaajien käsitystä kaupungin kukoistuksesta eli kaupungin viihtyisyydestä, liikuntamahdollisuuksista, kulttuuripalveluista, ajanviettopaikoista ja koulutustarjonnasta.

Koulutustarjonta sai selvästi heikommat pisteet, kun taas pienen kaupungin etu eli mahdollisuus tavata tuttuja sattumalta oli selvästi korkein.

Vanhemmat ikäluokat kokivat kaupungin selvästi kukoistavampana kuin nuoret, tässäkin jälleen 20-29-vuotiaat miehet olivat negatiivisimpia.


utkimuksen lopussa oli kaupunkilaiset segmentoitu viiteen eri segmenttiin. Ns. sinnittelijöihin kuuluu sen mukaan viisi prosentti vastanneista, vaaravyöhykkeellä oleviin 12 prosenttia, keskimääräiset-segmenttiin 32 prosenttia, identiteettivajeisiin 18 prosenttia ja hyvin voiviin 33 prosenttia.

Vastauksissa segmentit on profiloitu tarkemmin ja esitelty myös segmenttiin kuuluvien vastaajien avoimia kommentteja kaupungista.

Kyselyn vastauksista löytyy myös paljon muuta mielenkiintoista, joissa päättäjillä ja miksei meillä tavallisilla asukkaillakin riittää pohdittavaa ja myös toimittavaa.

Kysely on tarkoitus uusia myöhemmin, jolloin saadaan selville trendejä eri tekijöiden muuttumisesta ja niiden perusteella voidaan taas pohtia lisää.

Koko tulosraportti löytyy tästä.