Yhdistyskysely kirittää kaupungin kehittämistä

Uudenkaupungin yhdistyskyselyssä etsittiin keinoja lisätä yhdistysten, viranhaltijoiden ja päättäjien välistä vuorovaikutusta. Vastauksissa ilmeni halu kehittää yhteistyötä sekä osaksi arkea että koko kentän läpäiseväksi uudeksi toimintakulttuuriksi.

Yhdistyspuoli toivoi oman asiantuntijuutensa tunnistamista ja tunnustamista, kaupungin suunnalta kaivattiin ennen muuta tietoa järjestökentän moninaisesta kirjosta.

Yhdistysrintamalla on otettu tervetulleena vastaan kaupungin osoittama kiinnostus kolmannen sektorin toimintaa kohtaan – nyt onkin tärkeää saada valmistelussa olevasta yhdistysohjelmasta yhteistoimintaa linjaava työkalu yhteiselle tekemiselle ja sen kehittämiselle. Tähän kutsutaan edelleen yhdistystoimijoita mukaan kun valmistelu jatkuu kesätauon jälkeen.


Huhti-toukokuussa avoinna ollut kysely sai vastauksia 42 yhdistyksestä, kahdeksalta luottamushenkilöltä ja kuudelta viranhaltijalta.

Yhdistysten vastauksissa nousivat monesti esille arkiset asiat; tilakysymykset ja avustukset, joissa molemmissa toivottiin entistä avoimempaa ja tasapuolisempaa kohtelua. Lisätieto hankerahoituksista oli myös haluttua, tosin monelle esimerkiksi Ravakan Leader-tuki oli jo tuttua. Muutamakin yhdistys oli pohtinut mahdollisuuksia työllistämiseen.

Kiinnostus yhteistyöhön sekä kaupungin että muiden yhdistysten kanssa oli jopa yllättävän suurta ja kokemuksia siitä oli jo kertynyt varsin paljon esimerkiksi tapahtumien järjestämisessä.

Hieman yli puolet vastanneista oli myös kiinnostunut erilaisista kumppanuuksista kaupungin kanssa palvelujen tuottamisessa.

Varsinais-Suomen kyläasiamies Tauno Linkoranta.


Tiedonkulkua voisi yhdistyspuolen mielestä aina kehittää ja monissa vastauksissa ilmeni myös halu tulla kuulluksi jo siinä vaiheessa kun asioita valmistellaan. Ennen muuta yhdistykset halusivat tuoda esille oman alan tai alueen asiantuntijuutta.

Tarvetta ilmaistiin myös säännölliselle, tiedottavalle ja osallistavalle vuorovaikutukselle kunnan koollekutsumana. Tämän muotona voisi toimia esim. yhdistysfoorumi, jossa voitaisiin tuoda esille nimenomaan yhdistyksille ja yhteistoiminnalle tärkeitä, kehitettäviä asioita.

Viranhaltija- ja luottamushenkilövastauksissa tunnustettiin yksimielisesti yhdistysten rooli yhteisöllisyyden ja hyvinvoinnin tuottajina. Ongelmaksi koettiin kuitenkin järjestökentän moninaisuus eli tietoa toimijoista ei ole saatavana tarpeeksi. Moni vastaaja kaipasikin ihan yksinkertaisia yhdistystoimijoiden esittelyjä.


Moninaisuus huomioitiin toisaalta myös siinä, että tunnustettiin se, että yhdistyksiä ei voi kohdella yhtenä kokonaisuutena. Toimijoilla on roolinsa ja vahvuutensa, jotka pitää huomioida kaupungin suunnalla kussakin tapauksessa erikseen. Joillakin aloilla yhteistyölle on enemmän tarvetta kuin toisilla.

Esiin nousi myös molemminpuolinen toimintatapojen ja – kulttuurin kehittäminen ja uudistuminen. – Olennaista on, että kaupunkiin saadaan syntymään sellainen kumppanuusmalli, jossa yhdistysten rooli tunnistetaan ja tunnustetaan. Tällöin yhdistysten vaikutusvalta lisääntyy, mutta myös yhdistysten kaupungille tarjoamat palvelut lisääntyvät. Syntyy win-win –tilanne, jossa yhdistykset ja kaupunki ovat voittajia, tiivisti kokonaisuuden eräs luottamushenkilö vastauksessaan.


Yhdistyskysely oli ensimmäinen askel Uudenkaupungin yhdistysohjelman kokoamisessa. Työ jatkuu syksyllä muutamalla teemaillalla, joissa syvennetään ideoita toimenpide-ehdotuksiksi ja toimintamalleiksi, kertoo Varsinais-Suomen kyläasiamies Tauno Linkoranta, joka kokoaa ohjelmaa yhdessä kaupungin kanssa.


Artikkelikuva: Yhdistysohjelman tekoa suunniteltiin yhdessä yhdistysten kanssa keväällä Crusellissa.