Kaupungin elinvoima tarvitsee kotoutuneita maahanmuuttajia

Kaupunginjohtaja Atso Vainio on jo aloittanut kesälomansa, mutta sen aikanakaan hän ei aio pysyä kokonaan erossa työasioista.

– Tämä on vähän sen tyyppinen homma, ettei siitä voi kokonaan irtautua. Käyn sähköpostit läpi päivittäin ja vastailen myös puhelimeen. Virasto on kiinni eikä kokouksia ole tulossa ennen kuin elokuussa, mutta monta pientä asiaa voin auttaa eteenpäin vastailemalla lomankin aikana. Eikä sitten loman jälkeen ole odottamassa hirmuista määrää sähköposteja.

Käsitys kaupunginjohtajan työstä on hyvin byrokraattinen, paperien kanssa pelaamista, mutta totuus on paljon ”mukavampi.”

– Oma työni ja kaupungin työntekijöiden työ on erittäin konkreettista ja siksi motivoivaa. Se mitä me tehdään, näkyy kaupungilla erilaisina asioina, osa nopeasti osa myöhemmin, mutta kuitenkin ihan oikeasti eikä me olla missään virtuaalitodellisuudessa.


Noin vuosi sitten kaupungin hallinnossa oli isojakin ristiriitoja eri puolueiden ja myös puolueiden ja virkamiesten välillä, mutta siitä tilanne on selkiytynyt.

– On päästy eteenpäin, mutta edelleen pitää pyrkiä yhteistyön kehittämiseen eri osapuolten kesken. Meidän pitää osata keskittää energiamme isoihin tärkeisiin asioihin, jotta saamme niihin hyvään valmisteluun perustuvia hyviä päätöksiä.

Joskus päätöksenteossa asioista tehdään vaikeampia kuin ne oikeasti ovat ja tuhlataan energiaa pikkuseikkoihin tai epäoleellisuuksiin.

– Jos on hyvä keskusteluyhteys ja luottamus eri poliittisten ryhmien ja virkamiesten kesken, niin silloin pystytään keskustelemaan asiapohjalta järkevästi ilman että se alkaa hiertää henkilökohtaisia välejä. Joskus joudutaan äänestämään, mutta se kuuluu asiaan ja jos tosiasiat ovat olleet tiedossa, jokainen politiikassa mukana oleva tietää, että äänestyksen ja niissä häviäminen kuuluu asiaan.

Häviön kestokykyä tarvitaan sekä poliitikoilta että virkamiehiltä. Virkamiehet ovat asiat valmistelleet ja heille on muodostunut käsitys, mikä on paras vaihtoehto, mutta päätös voi olla kuitenkin toinen.

– Päätöksen jälkeen myös häviölle jääneiden siihen pitää sitoutua eikä yrittää siihen enää jollain verukkeella palata. Päätöksiin sitoutumisessa meillä on parantamisen varaa, ei oikeastaan isoissa asioissa mutta pienissä.


Uudenkaupungin poliittinen tilanne ajautui edellisten kuntavaalien jälkeen mielenkiintoiseen tilanteeseen, kun viiden jäsenen ProUki tuli vaa’ankieleksi perinteisen oikeiston ja vasemmiston väliin ja valtuuston neljänneksi suurimmasta ryhmästä tuli hallituksen puheenjohtaja.

– Kuntalaki ja myös meidän hallintosääntö sanoo, että hallituksen puheenjohtaja johtaa poliittista yhteistyötä ja on aivan selvää, että kaupunginjohtajan on tuettava kaikin tavoin hallituksen puheenjohtajaa.

Yhteistyö hallituksen puheenjohtajan kanssa on kiinteää ja kun se toimii, voi kaupunginjohtaja esimerkiksi etukäteen keskustella tulossa olevista asioista puheenjohtajan kanssa ja kysellä hänen näkemystään siitä, miten valmistelussa oleva asia otetaan poliittisessa kentässä vastaan.

– Tällöin on tietenkin oleellista, että avainpaikalla olevalla henkilöllä on takanaan mahdollisimman laaja luottamus, jotta näkemyksillä on totuuspohjaa.


Kaupunki on saanut taloutensa käännettyä positiiviseksi ja taseeseen on kertynyt jo yli 12 miljoonaan euron ylijäämä. Tuntuu isolta summalta, mutta kaupungin edessä olevien satsausten rinnalla summa on pieni.

– Lähivuosina kaupunki joutunee tekemään alijäämäisiä tilinpäätöksiä, mutta se ei ole mielestäni ongelma, kunnan ei ole tarkoituskaan pitkällä tähtäimellä tehdä voittoa. Ylijäämä on puskuri, jolla huonoja aikoja ja yllätyksiä voidaan pehmentää, mutta korjaavat toimet on toki aloitettava heti, kun merkkejä huonosta kehityksestä alkaa ilmetä.

Sihy-hanke saa kaupungin jalkoihin lyijypainot, jotka rauhoittavat menoa. Korot eivät nykyarvioiden mukaan ole ainakaan lähivuosina merkittävästi nousussa, mutta kaikkia tulevia investointeja ja menolisäyksiä tulee jatkossa miettiä kasvavan velkataakan vuoksi entistä tarkemmin.


Kaupungin väkiluku ei vuoden 2017 nousun jälkeen ole enää kasvanut, pikemminkin laskenut ja strategiaan kirjoitettu 20 300 asukasta vuonna 2030 ei ainakaan tätä vauhtia tule toteutumaan.

– Se on selvä, että väkiluku ei kasva itsestään eikä se ole uskon asia vaan sen eteen on tehtävä töitä. Toisaalta ei saa unohtaa nykyisiäkään asukkaita, oikeastaan väkilukutavoitteen saavuttamista tärkeämpää on, että täällä asuvat ihmiset voivat hyvin, on heitä sitten 5000 tai 50 000.

Keväällä toteutettu kuntalaiskysely osoitti, että kaupungissa on joitakin ryhmiä, jotka eivät tällä hetkellä voi yhtä hyvin kuin asukkaat keskimäärin.

– Koko kysely lähti siitä, että strategiassa yhtenä asiana on kaupunkilaisten kokemus osallisuudesta ja kysymyksiä pohdittiin hyvinkin tarkkaan, samoin tuloksia on analysoitu tarkkaan ja mietitty mitä tulokset oikeasti tarkoittavat.

Seuraavassa vaiheessa pitää sitten miettiä mitä kaupunki voi tehdä. Se ei olekaan helppo juttu, sillä miten esimerkiksi kaupunki voi helpottaa nuorten miesten elämän tarkoituksettomuuden tunnetta ja yksinäisyyttä, kaupunki ei kuitenkaan voi elää elämää asukkaiden puolesta.

– Kaupunginhallituksessa ja johtoryhmässä on asiasta jo keskusteltu ja jotain voidaan tehdä nopeasti, mutta isommat asiat ovat budjettiasioita eli päätöksiä tehdään vuoden lopulla ensi vuoden budjetin laadinnan yhteydessä.


Kaupungin asukkaista on maahanmuuttajien määrä kasvanut koko 2000-luvun hitaasti, mutta parin viime vuoden aikana voimakkaammin. Vuoden 2018 lopussa yli viisi prosenttia asukkaista oli maahanmuuttajataustaisia ja todennäköisesti määrä kasvaa jatkossa.

– Nykykäsityksen mukaan maahanmuuttajat ovat se ryhmä, joka voi Uudenkaupungin asukasluvun nostaa strategiassa mainitulle tasolle, sillä luonnollinen väestökasvu on koko maassa pysähtynyt ja lapsia syntyy ennätysvähän. Maahanmuuttajat ovat kaupungin elinvoiman edellytys täyttämällä niitä avoimia työpaikkoja, joihin kotimaasta ei saada tekijöitä


Uusien asukkaiden kotoutuminen on tärkeää, tulevat he mistä tahansa, mutta erityisen tärkeää joskin samalla myös erityisen vaikeaa, se on eri kulttuureista tulevien kohdalla, joiden Suomen kielen taito on huono tai olematon.

– Kotoutumisen onnistuminen onkin mielestäni yksi tärkeimmistä asioista kaupungin kehityksen kannalta. Se ei tapahdu itsestään eikä aina onnistu, siitä on maailmalla paljon esimerkkejä. Kaupungin kotouttamisohjelmaa päivitetään parhaillaan ja siitä saadaan hyvä työkalu kotouttamiseen.

Kotouttamista ei kuitenkaan saa pilata sillä, että määrätään asioita ja tukitaan suut toisinajattelijoilta ja syytetään heitä rasisteiksi. Mielipiteen vapaus tulee olla ja eri mieltä olevien ajatuksista voi löytyä osaratkaisuja.

– Mitä enemmän maahanmuuttajataustaisia on mukana esimerkiksi yhdistyksissä ja mitä enemmän ihmiset heitä tuntevat, niin ennakkoluulot vähenevät, se helpottaa kotoutumista entisestään ja käymään tulleista ihmisistä saadaan pysyviä uusia uusikaupunkilaisia.