SiHy – liian iso riski

Valtuutetun jos kenen tulisi olla peruspositiivinen. Lisäksi kaupungin kehityksen suhteen optimisti vaikka ei ihan kaikkiin UKI 2030 strategian (väestö)tavoitteisiin uskoisikaan. Mutta jos lisäksi kuuluu tarkastuslautakuntaan voinee olla kriittinen realisti. Olisiko nimittäin niin, että valtuuston purkupäätökset uimahallista ja koulurakennuksista maaliskuussa 2017 tehtiin senhetkisessä autotehtaan mersuhuumassa ja olettaen autonrakentajien suurta muuttoaaltoa? Jota ei sitten koskaan tullut – eikä heidän verotulojakaan.

Tänään tiedämme, että asukasmäärämme ei ole sanottavasti noussut ja syntyneiden lasten lukumäärä jäi viime vuonna alle sadan. Onko siis koulukampuksen yhteyteen päätetylle 87-paikkaiselle päiväkodille tarvetta? Entä koulutilojen mitoitukset? Jos nykyinen trendi ikäluokkien pienenemisestä jatkuu, yhtenäiskouluunkin tulee nykyistä vähemmän oppilaita ja lukion oppilasmäärä jää alle 150 (nyt 200). Entä jos valtiovalta alkaa tarkastella lukioverkkoa ja pakottaa pieniä lukioita yhdistymään valtionosuuksia leikkaamalla?


Valtuuston päätös 30.10.2017 toteuttaa SiHy-hanke kokonaisuudessaan elinkaarimallilla lyötiin lukkoon osin puutteellisten tietojen pohjalta. Tuolloin ei ollut tiedossa mm. sitä, että elinkaarimallissa (jälj. EKM) ei voida saada liikuntapaikkojen (uimahalli, liikuntahalli) rakentamiseen valtionavustuksia. Jotta niitä (arvio lähes 1 milj. euroa) voisi edes anoa, kaupungin pitää rakennuttaa hallit omistukseensa perinteisellä urakkamallilla ja lainarahalla. Ja jos vaikka unohdetaan em. valtionosuus, EKM ei tule kysymykseen ainakaan uimahallissa, koska EKM:ssa palvelun tuottaja sitoutuu vastaamaan ainoastaan rakennuksen kiinteistönhoidollisista tehtävistä elinkaaren (20 – 25 v.) ajan. SRV / YIT ei siis palkkaa yhtikäs uintivalvojia eikä kahvion pitäjää!

EKM:ssa palveluntuottaja ( YIT / SRV ) ottaa pääsääntöisesti huolehtiakseen vain uusista, itse rakentamistaan uudisrakennuksista eikä siis kaupungin vanhoista, muitten urakoimista tiloista. Valtuuston alkuperäisen päätöksen mukaan Viikaistenmäelle jäisivät Pohitullin keskuskeittiö ruokaloineen ja liikuntahalli. Epäilen vahvasti, että valittava urakoitsija /palveluntuottaja ei suostu ottamaan niitten kiinteistönhoitoa kontolleen – eli sisällyttämään näitä tiloja elinkaarimallin piiriin. Kaupunkiko sitten jatkaisi itse niistä huolehtimista kuten nytkin ?


Keväällä havaittiin n. 10 v. sitten rakennetusta Pohitullin keskuskeittiöstä sellaisia vikoja, joitten vuoksi keittiö tultaneen purkamaan. Seuraavaksi saanee väistyä ruokala, jolloin nykyisestä rakennuskannasta jäljelle jäisi ainoastaan Pohitullin palloiluhalli!

Moni ennustaa, että sekin saa purkutuomion. Osin sillä perusteella, että ko. vanhat rakennukset eivät käytännössä sovellu EKM:n ideaan ja varsinkin siksi, että SiHy:n suunnittelussa näytetään mentävän arkkitehtuuriarvot – eikä kaupungin talouden realiteetit – edellä!

Toki juristikin käsittää sen, miten haastavaa on niveltää tylsä, laatikkomainen liikuntahalli osaksi uutta koulukampusta ja myös, millaisia logistisia ongelmia ne toisivat, jollei purettaisi. Ihannetila toimivan kokonaisuuden kannalta olisi tietenkin kaikkien rakennusten purkaminen, jolloin uusi uimahallikin voitaisiin sijoittaa lähemmäs eli koulutilojen yhteyteen Pohitullin mäelle.


Valtuuston oli tarkoitus tammikuussa ( 21.1.2019 § 8) tehdä päätös elinkaarimallin rahoituksesta. Ikävä kyllä ratkaisua ei tehty vaan KHALL siirsi asian käsittelyn vaikka asiassa oli käytetty konsulttia eri rahoitusvaihtoehtojen arvioimiseksi.

Rahoitustarkastelussa käytettiin hankkeen kokonaisarviona 47 milj.euroa mutta tällä hetkellä koko hankkeen hintahaarukka (=rakentamisen hinta) lienee 50 – 60 ME. Sami Laaksonen arvioi (US 11.7.) koko 25 v. elinkaariajan arvoksi 100 ME, jolloin kaupungin käyttömenoihin tulisi vuosittain 4 ME:n lisäys.

Kun hän samaan aikaan puhuu velkamäärän tuplaantumisesta SiHy – hankkeen johdosta, kyseessä on ajatusvirhe. Vain perinteisellä urakkarakentamisella eli investoinneilla taseeseen tulee uutta velkaa, jonka hoito toki lisää käyttömenoja ja siten myös vero%:n nostopainetta. Rakennusten purku, väistötilat, liikennejärjestelyt, pihatyöt ja monet muut ennakoimattomat kulut eivät sisälly em. lukuihin.


Näyttää siltä, että SiHy-hanketta ei voida toteuttaa ainakaan täysin elinkaarimallilla johtuen uimahallista, mahd. valtionavustuksista liikuntapaikkarakentamiseen ja mahd. Pohitulliin jäävistä nykyrakennuksista. Mikäli EKM:n piiriin jäisi vain koulukampus arvoltaan n. 30 ME niin olisikohan se riittävän suuri kiinnostamaan suururakoitsijoita?

Hankkeen projektipäällikkö Marko Kivistö on selkeästi ja asiantuntevasti selvitellyt joka valtuustossa hankkeen edistymistä. Sen sijaan kukaan kaupungin johtoportaasta ei ole vaivautunut vastaamaan tällä palstalla Teppo Varpen ja Seppo Sjöblomin kysymyksiin.

Erityisen kiinnostavaa olisi kuulla talousjohtaja Anne Takalan rauhoittava arvio kaupungin kantokyvystä ja talouden kestävyydestä ko. jättihankkeessa.


Nyt kun valtuusto on lomalla tuon ajatuksiani julki SiHy:stä printattuna – lievästi pelonsekaisin tuntein, koska hanke vaikuttaa U:gin oloihin ja resursseihin nähden suhteettoman suurelta eikä tunnu olevan kenenkään ”näpeissä. ”

Tulisiko hanke vielä päivittää nykyhetkeen, rakennusprojektit jakaa osiin, aikataulutta tai priorisoida (koulukampus contra uima- ja liikuntahalli) ja varmistaa se, että kohteiden peruskorjaus on 100 %:sti poissuljettu )?

Ajoittain SiHy:n suhteen tuntuu kuin häntä (=SiHy ) heiluttaa koiraa ( = kaupunki ) kun pitäisi olla päinvastoin !

Tarmo Kangas

valtuuston ja tarkastuslautakunnan jäsen