Hangonsaaren kipsikasa pestään puhtaaksi

Yaran tehtaan kylkeen Hangonsaarella fosforihapon valmistuksen sivuvirtana vuosikymmenten aikana muodostuneen kipsikasan fosforipäästöt on vuosien aikana saatu kuriin, mutta Yaralla halutaan mennä vielä pidemmälle. Yhtiö on juuri saanut AVIlta luvan kipsikasan pesuun.

– Kasa perustettiin aikanaan kahden niemen väliseen lahteen moreenikerroksen päälle. Se padottiin, mutta kun varsinaisia perustuksia ei tehty, niin fosforia pääsi valumaan aluksi paljonkin vesistöön, kertoo Yaran ympäristöpäällikkö Miika Tomma.

Kasan kasvattaminen päättyi vuonna 1990, jonka jälkeen fosforihappoa ei ole enää Hangonsaarella tehty vaan se tuodaan Siilinjärveltä.

Vuosien aikana valumien vähentämiseksi on tehty paljonkin työtä. Patoa on vahvistettu ja pidennetty, salaojien avulla kasan läpi valuneet sadevedet kerätään ja pudistetaan ja kasaa on maisemoitu.

– Fosforipäästöjen suhteen nykyisessä ympäristöluvassa todetaan, että niitä pitää vähentää merkittävästi. Uusimpien seurantatulosten mukaan ne on saatu vähenemään 95 prosenttia.

Juttu jatkuu kuvan alla…

Kipsikasa sijaitsee Hangonsaaren eteläreunalla, ilmakuva Uudenkaupungin karttapalvelusta.


Yara haluaa kuitenkin mennä vieläkin pidemmälle. Yhtiön tehtaalla Ruotsissa on testattu vastaavanlaisen kasan pesua ja tulokset ovat olleet hyviä. Uudessakaupungissa pesulle on juuri saatu ympäristöviranomaisten lupa, josta ei ole valitettu ja pesun valmistelu voi alkaa.

– Periaate on se, että kasan päälle tehdään altaita, joihin johdetaan vettä ja joista se pääsee valumaan kasan läpi. Salaojien kautta vesi kerätään puhdistettavaksi ja johdetaan takaisin altaisiin.

Prosessi on hidas, sillä veden valuminen kasan läpi kestää jopa vuoden. Sateella tapahtuu sama asia, mutta pesussa vesimäärä tulee olemaan merkittävästi suurempi, jolloin myös vaikutus on suurempi.

– Vettä valutetaan kasaan sykleissä riippuen esimerkiksi puhdistamomme muusta kuormituksesta. Luvassa tämän ensimmäisen vaiheen on tarkoitus kestää kolmisen vuotta.

Jos tulokset ovat hyviä eikä muitakaan ongelmia ilmene, tullaan toisessa vaiheessa veden määrää lisäämään merkittävästi.


– Nyt kun lupa on saatu, alkaa hankkeen tarkempi suunnittelu ja toteutus, tänä vuonna pesua ei saada missään tapauksessa aloitettua, mutta ehkä jo ensi vuonna.

Kipsikasa pienenee jonkin verran Yaran oman käytön ansiosta, mutta kun sitä on noin viisi miljoonaa tonnia, ei muutaman kymmen tuhannen tonnin käytöllä ole juuri kasan kokoon merkitystä.

– Kipsille on yritetty keksiä myös muitakin käyttötapoja. Kipsiä levitetään esimerkiksi pelloille sitomaan fosforia, mutta meidän kasan kipsi ei siihen kelpaa.

Uudenkaupungin tehtailla on käytetty aikanaan hyvinkin sekalaisia raaka-aineita fosforihapon valmistuksessa ja sen seurauksena kipsikasassa on liikaa mm. raskasmetalleja.

– Nykyään käyttämämme fosforihappo tuodaan Siilinjärveltä, jossa käytetään raaka-aineena omaa, maailman puhtainta apatiittia. Siellä kipsin säilytysalue on rakennettu kaatopaikkavaatimusten mukaan.

Pesun myötä kasasta poistuu myös raskasmetalleja, joten jos pesu onnistuu toiveiden mukaan erinomaisesti, niin ehkä kipsille löytyy uusia käyttötapoja ja Yara pääsee kokonaan ongelmasta eroon.


Artikkelikuva: Kipsikasa on maisemoitu eikä enää loista valkoisena. Kuva vuodelta 2013.

Yaran ympäristöpäällikkö Miika Tomma.