Vanhat jaksaa ja osaa

Esa Pethman ja saksofoni, Pete Pethman ja kitara.

Lyhtyjen Yön suosio jatkuu eikä hiipumisesta ole merkkiäkään. Vallimäki kävi jälleen eilen ahtaaksi, lavan edustan paikat oli varattu hyvissä ajoin ja myöhemmin saapuneet saivat hakea seisomapaikkaansa sivummalta. Joidenkin arvioiden mukaan väkeä oli paikalla enemmän kuin koskaan.

Vallimäen lisäksi lähinnä nuorison piknik-paikaksi muodostuneessa Vanhan kirkon puistossa oli myös väkeä, lavalle sieltä ei nähnyt mutta musiikki kuului sinne asti hyvin ja tunnelma oli ajoittain yhtä korkealla kuin varsinaisella tapahtumapaikalla.


Illan ohjelman avasi Nunnien kuoro eli syksyllä ensi-iltansa teatterissa saava Nunnia ja Konnia -näytelmän esiintyjät, jotka esittivät muutamia näytelmän kappaleita.

Yksi suomalaisen jazzin pioneeri Esa Pethman osoitti, että saksofoni on edelleen hallinnassa, vaikka ikää on jo yli 80 vuotta. Rauhalliset ja herkät kappaleet osuivat hyvin yleisöön, vaikka jazz ei arkipuheessa taida kenenkään suosikkimusiikkia olla.

Juttu jatkuu kuvan alla…

Pepe Willberg.


Poikanen ei ole enää illan pääesiintyjä Pepe Willbergkään. Jo 1960-luvulla uransa aloittanut mies täyttää joulukuussa 73, mutta Pethmanin tapaan taidot ovat tallella ja ääni kunnossa.

Pepe ei ikinä ole ollut mikään kansan villitsijä vaan kerännyt suosion pitkän uransa aikana soittamalla ja laulamalla mm. sellaisissa bändeissä kuin Islander, Jormas ja sitten omassa Pepe ja Paradise -yhtyeessä. Uraan mahtuu myös matka euroviisusäveltäjänä Dubliniin 1980-luvulla Boulevard-yhtyeen kanssa.

– Siellä laitilalainen Boulevardin Kyösti Laihi pääsi laulamaan samaan mikrofoniin Celine Dionin kanssa, sen lisäksi matkalta oli tuliaisina kolme pistettä ja puolikas pullo paikallista viskiä, Pepe muisteli.

Pepe muistetaan myös Mestarit Areenalla -kiertueelta yhdessä Kirkan, Hectorin ja Pave Maijasen kanssa vuosituhannen vaihteessa ja monesta, monesta muustakin.


Vallimäen keikkaan sisältyi Pepen tunnetuimpia hittejä, kuten Saat miehen kyyneliin, Rööperiin ja Sotilaat, kansat, maat ja myös vähemmän tunnettuja miehen omia suosikkeja.

Välispiikit olivat lähinnä kappaleiden ja niiden taustojen esittelyä höystettynä pienillä anekdooteilla.

Taustalla Pepellä oli täysi seitsemän miehen orkesteri, joka myös osasi asiansa ja kokonaisuus kuulosti hyvältä, vaikka Vallimäki ei akustiikaltaan ole ehkä ihanteellinen paikka.

Esiintymien kesti toista tuntia päättyen puolen yön aikaan. Valitettavan moni joutui tosin poistumaan kesken, sillä aamulla odottivat työt.

Artikkelikuva: Pepe Willbergin taustayhtyeessä soittaa koskettimia Petri Hatakka.

Tulevan Nunnia ja konnia -näytelmän nunnat lavalla.