Kuuntele muita, mutta älä usko sokkona

Harto Forssin ura yhteisten asioiden hoidossa alkoi jo Lokalahden kunnan aikaan. Hänet lähti valtuustoehdokkaaksi ensimmäisen kerran vähän yli 20-vuotiaana.

– Se oli vähän sattumaa, naapuri tuli kyselemään, että lähtisinkö ehdokkaaksi ja minä lähdin. Puolue oli SKDL ja nyttemmin sitten Vasemmistoliitto, valinta on osin kodin perintöä vaikka kotona ei varsinaisesti politiikkaa puhuttukaan ja osin sattumaa, jos joku muu puolue olisi kysellyt, niin ehkä puolue olisi joku muu.

Ihan katkotta Harto ei ole valtuustossa istunut. Lokalahden kunnan viimeisinä vuosina luottamustehtäviä alkoi kertyä liikaakin, kun väkeä oli vähän ja kuntaliitoksen jälkeen Harto piti taukoa.


Työpaikallaan Kemiralla Harto lähti mukaan ammattiyhdistyksen toimintaan ja oli pitkään mm. tehtaan pääluottamusmies. Senkin uran alku oli osin sattumaa.

– Ehdin olla vain pari kuukautta vakinaisena, kun säkittämön luottamusmies soitti ja ilmoitti, että minut on valittu säkittämän luottamusmieheksi.

Aluksi luottamustehtäviä ei paljoa ollut, mutta sitten homma laajeni ja Harto oli mukana koko Kemiran luottamustehtävissä henkilöstön edustajana ja myös kemian liitossa edustajana.

– Luottamustehtävät veivät välillä niin paljon aikaa, että varsinaisia töitä ei juuri ehtinyt tehdä.


Vuosien varrella Hartolle on kiteytynyt muutamia perusperiaatteita. Yksi on se, että asioissa on aina vähintään kaksi puolta.

– Ensimmäistä puhujaa ei kannata uskoa, vaan selvittää asiaa myös toiselta kantilta. Ihmiset ”unohtavat” asioita, värittävät niitä, tekevät liian nopeita johtopäätöksiä eivätkä useinkaan tarkista taustoja.

Erityisesti internet on vaarallinen, siellä voidaan nimimerkin varjolla nopeasti julistaa isolle joukolle suuria totuuksia, jotka lähemmässä tarkastelussa ovat pohjaa vailla ja kun valhe ehtii tarpeeksi levitä, sen oikaiseminen on vaikeaa.

– Toinen kokemuksen kautta havaittu juttu on se, että vastapuolta kannattaa kuunnella ja miettiä ihan oikeasti mitä hän sanoo eikä pyrkiä heti tyrmäämään ajatuksia tai ideoita. Toisen puheista saattaa löytyä ajatuksen siemen, josta voidaan kehittää molemmille sopiva kompromissi.

– Kolmas vuosien myötä tullut oppi on se, niin vaikealta kuin sen tunnustaminen onkin, että itse ei ole aina oikeassa, Harto nauraa.


Kaupungilla on edessään isoja investointeja, joista selviäminen huolestuttaa.

– Hurjalta näyttää. Mielestäni pitäisi laatia lista ja pistää hankkeet tärkeysjärjestykseen, nyt tuntuu, että yritetään kaikkia saada eteenpäin yhtä aikaa eikä kukaan tiedä, mikä on missäkin vaiheessa.

Kaupungin kehittämistä ja asukasluvun kasvattamista hillitsee tehokkaasti maantiede. Uuteenkaupunkiin ei ostoksille lähdetä edes Laitilasta, sieltä pääsee lähes samalla matkalla Raumalle tai Raisioon.

– Enkä usko, että tänne uusia asukkaitakaan millään vyöryllä tulee, uudet vuokrataloihin tulee ehkä asukkaita, mutta monet jatkavat päivittäistä käymistä räätälöidyillä bussivuoroilla ja käyttävät bussimatkat nukkumiseen.


Uudenkaupungin palvelut ovat kyllä kunnossa. Terveys- ja sosiaalipuolella on ollut välillä ruuhkaa, mutta kokonaisuutena tilanne on parempi kuin takavuosina.

– Tilanteet vain muuttuvat koko ajan, väki vanhenee mutta toisaalta tekniikka kehittyy ja siksi koko ajan pitää palveluja muokata.

Harton mielestä ihmiset ovat viime vuosina tulleet herkemmiksi ja vaativammiksi. Lyhytkin jonotus tai odotusaika koetaan pahana puutteena.

– Tottakai tuntuu pahalta jos sattuu ja joutuu odottamaan, mutta esimerkiksi päivystyksessä potilaat hoidetaan kiireellisyyden mukaan. Selvä parannus on tapahtunut myös ensihoidossa, ambulansseissa on nykyään ammattitaitoinen henkilökunta, monipuoliset laitteet ja yhteydet TYKSiin konsultointeja varten. Kiireellisissä tapauksissa ambulanssin ensihoidon jälkeen uusikaupunkilainen potilas on tunnissa leikkauspöydällä TYKSissa.


Harto on tällä hetkellä kaupunginvaltuuston toinen varapuheenjohtaja ja sitä kautta hänellä on osallistumisoikeus kaupunginhallituksen kokouksiin, viime valtuustokaudella hän oli hallituksen jäsen. Harton pitämästä blogista on tullut monille tärkeä kanava oman mielipiteen esille tuomiseen.

Bloginsa pitämisen Harto aloitti jo kymmenkunta vuotta sitten eläkkeelle jäätyään. Ensimmäinen kirjoitus on huhtikuulta 2009 ja sen otsikkona on Pääsiäinen.

Hän kirjoittaa alustuksensa toteavasti ilman räväköitä mielipiteitä, mutta varsin nopeasti blogin keskustelu ryöpsähtää isoille kierroksille.

– Vähintään kerran viikossa pyrin kirjoittamaan. Aiheet ovat Uudenkaupungin politiikasta, kaupunginhallituksen tai valtuuston asioista mutta myös muistakin tapahtumista ja välillä vähän Uuttakaupunkia laajemminkin.

Kommenteissa Harto saa lokaa niskaansa, mutta niin saa anonyymeiltä kirjoittajilta moni muukin.

– Blogi on vähän kuin äijäporukat torin kulmalla, puhe on välillä kovaa. Mutta en halua sensuroida keskustelua, muutaman pahasti henkilöön menevän kommentin olen poistanut, mutta muuten keskustelu on vapaata.

Käyntejä blogissa on joka päivä vähintään tuhatkunta ja kun keskustelu oikein ryöpsähtää, niin kävijämäärä moninkertaistuu. Eri kävijöiden määrä on tosin pienempi, sillä aktiivit käyvät kommentteja lukemassa tai kirjoittamassa useita kertoja päivässä.

Harton blogi Kaikenlaista juttua löytyy tästä.


Artikkelikuva: Harto Forssin blogista on viime vuosina tullut aktiivinen keskustelupalsta, jossa kaupungin asioita ja vähän muitakin ruoditaan räväkästi.