Mielenterveys- ja päihdeongelmiin saa matalan kynnyksen apua

Kaupungin mielenterveys- ja päihdeyksikön esimies Markku Niemi on tyytyväinen viime vuosien kehitykseen kaupungissa. Yksikön resursseihin on panostettu merkittävästi ja yhteistyö kaupungin eri yksiköiden välillä, kuten myös erikoissairaanhoidosta vastuussa olevan TYKSin suuntaan on parantunut ja toimii hyvin.

Kaupunki on luonut apua tarvitseville matalan kynnyksen polkuja, joiden kautta apua on mahdollista saada ennen kuin ongelmat kasautuvat vuoren korkuisiksi.

– Ongelmat pyritään hoitamaan perusterveydenhuollon puolella aina kun mahdollista, mutta tiedämme kyllä resurssimme ja erikoissairaanhoitoon asiakas ohjautuu aina tarpeen vaatiessa, hän sanoo.

Yksikön asiakkaaksi voidaan tulla lähetteellä, mutta myös kuka tahansa, joka kokee tarvitsevansa apua päihteisiin tai mielenterveyteen liittyen, voi ottaa yhteyttä.

– Hoitajat tekevät hoidontarpeen arvion ja vastaanottoajan voi saada jo samaksi päiväksi, mutta viimeistään muutamassa päivässä. Lääkäri yksiköllä on käytössä neljänä päivänä viikossa.


Yksikön tiloissa A-sairaalan ylimmässä kerroksessa työskentele vajaa kymmenen henkeä, lisäksi yksikön työntekijöitä toimii Puustissa, kouluissa sekä yhteistoiminta-alueella. Vastaanottojen lisäksi hoitajat tekevät kotikäyntejä.

Lisäksi yhteistyötä tehdään enenevässä määrin mm. aikuisten vastaanoton Arvon, muiden sosiaali- ja terveyspuolen ja koulupuolen kanssa ja erilaista asiantuntija-apua käydään antamassa tarpeen mukaan eri yksiköissä, vaikkapa vanhustenhoidossa.

– Toimintojen välisistä raja-aidoista on päästy viime vuosina paljon eroon. Asiakkaillamme on usein moninaisia ongelmia ja hän tarvitsee apua esimerkiksi sosiaalitoimelta, terveystoimelta, mielenterveyspalveluista ja päihdepalveluista. Tällöin ei ole järkevää, että kukin sektori katsoo asiaa vain omalta osaltaan, vaan otetaan hänet kokonaisuutena hoitoon ja tässä on päästy paljon eteenpäin.

Ongelmat saattavat tuntua vaikeilta ja monimutkaisilta, mutta kun niiden ytimeen päästään kiinni, voi koko solmua aueta yllättävänkin helposti, ehkä vain muutamalla keskustelulla. Jos kukin sektori olisi katsonut asiaa vain omalta kantiltaan, niin ei olisi välttämättä käynyt.


Oman yksikkönsä nimeen Niemi haluaisi muutosta, mielenterveys- ja päihdeyksikkö ei ole houkutteleva nimi, vaan siihen liittyy, varsinkin vanhemmilla ihmisillä, negatiivisia mielleyhtymiä.

– Tarkoitus olisi kuitenkin olla matalan kynnyksen yksikkö, jonne voi tulla vaikka ei ole mielenterveys- tai päihdeongelmaa, mutta kuitenkin jotkut asiat arveluttavat ja niistä haluaisi puhua jonkun kanssa.

Varhainen puuttuminen estää usein suurempien ongelmien ilmaantumisen ja se on tavoiteltava asia sekä inhimilliseltä että taloudenkin kannalta.

– Samaan pyrimme entistä tiiviimmällä yhteistyöllä koulumaailman kanssa. Sitä on lisätty huomattavasti ihan viimeisen parin vuoden aikana ja suunnitelmissa on vieläkin tiiviimpi paikallaolo oppilaitoksen arjessa.


Kaupungin kyselyssä ilmeni, miten 20-29-vuotiaat nuoret voivat muita ikäluokkia huonommin. Mitenkään erityistä tuon ikäisten ihmisten ryntäystä ei mielenterveys- ja päihdeyksikössä ole havaittu.

– Autotehtaan työterveyshuollon kanssa on pidetty palavereja käytännöistä ja saatu asiat, mm. hoitoonohjaus hyvään malliin.

Yleisesti ottaen nuorten pahoinvointi näyttäisi edelleen lisääntyvän. Ala-asteella ja yhtenäiskoululla on nykyään kaksi tukiluokkaa, joissa toimii myös lähihoitaja.

– Erityisesti Puustintupa on tullut niin tarpeeseen kuin vain voi. Siellä meillä toimii kaksi ryhmää päivittäin, sen lisäksi on yksilöasiakkaita ja sieltä tehdään kotikäyntejä. Akuutti ongelma on se, että jotta toiminta pyörisi jatkossakin kunnolla, pitäisi tilapäinen kolmas työntekijä saada vakinaistettua.

Mielenterveys- ja päihdeyksikössä uusikaupunkilaiset tekivät viime vuonna noin 10 300 käyntiä.


Niemi on ollut kaupungin hommissa reilut puolitoista vuotta, sitä ennen hän toimi Mainio Vireellä palvelukodin johtajana Ketunkalliolla. Vuonna 1980 hän aloitti Uudenkaupungin Sairaalan palveluksessa A-sairaalassa hoitoapulaisena ja työuraan mahtuu myös yli 15 vuotta yritystoimintaa asumispalvelujen parissa,

– Tämän yksikön lisäksi toimin koko terapiapalvelujen yksikön esimiehenä ja aika kuluu paljolti palavereissa ja muissa hallintotehtävissä, mutta teen kyllä myös käytännön töitä ja edelleen ne kiinnostavat, mutta paljon ei ehdi.

Hän on erityisen mielissään hyvästä hengestä joka yksikössään ja laajemminkin kaupungin sosiaali- ja terveyspuolella vallitsee. Asioihin tartutaan tekemisen meiningillä ja asiakkaan etu pidetään mielessä.

– Raha on tietenkin aina rajoittava tekijä, sillä talousarvion puitteissa pitää toimia. Terveyspuoli on kuitenkin viime vuosina hoitanut tonttinsa siinäkin suhteessa hyvin ja myös erikoissairaanhoidon kulut ovat pysyneet kurissa.


Artikkelikuva: Markku Niemi toimii kaupungin terapiapalvelujen esimiehenä, terapiapalveluihin kuuluu myös mielenterveys- ja päihdeyksikkö.