Hiotut käsittelymenetelmät ja korkea laatu Kalasetin valtteja

Kalaset on jalostanut kalaa jo yli 30 vuotta, josta reilut kaksikymmentä vuotta omassa kiinteistössä Sannon teollisuusalueella. Kasvu ei ole ollut yrityksen tavoitteena, vaan sen sijaan on keskitytty laatuun ja prosessien hiomiseen.
– Kirjolohen, ahvenen ja silakan osalta syyssesonki on juuri alkamassa. Kiirettä riittää tästä lähtien tammikuulle, hieman talven tulosta riippuen. Keväällä on sitten toinen lyhyempi luonnonkalasesonki, kertovat yritykset omistajat Esa Lahtinen ja Pekka Vapanen.
Yrityksen päätuote on kotimainen kirjolohi, mutta alueen kalastajilta ostetaan myös ahventa, kuhaa, haukea ja siikaa.
– Merikarvian ja Turun välisellä merialueella operoivat kalastajat tuovat meille saaliitaan, lisäksi meillä on neljä kertaa viikossa oma keräily.
Kalastajien määrä on vähentynyt, mutta se ei ole Kalasetin tarjonnassa näkynyt.
– Meillä on paljon nuoria ja aktiivisia kalastajia, joilla on intoa työhön ja jotka ovat hyväksi havainneet toimittaa kalansa meille, mitään sen sitovampia sopimuksia ei ole olemassa.
Kalasetin käsittelykapasiteetti on niin suuri, että sesonkiaikanakin se pystyy ottamaan vastaan koko tarjonnan ja se on monille kalastajille ratkaisevan tärkeää.

– Asiakkaitamme ovat Etelä-Suomen suurkeittiöt, teollisuus, kalatukkuliikkeet ja lisäksi mm. vähittäiskauppoja ja kaupunkeja on jonkin verran, esimerkiksi Helsinki ja Tampere. Teemme kalafileitä, annospaloja, suikaleita, kuutioita, kalamassoja eli mekaanista kalanjalostusta. Tuotteita toimitetaan omalla jakelukalustolla sekä tuoreena että pakasteena.
Kalasetin liikevaihto on tänä vuonna noin 12 miljoonaa euroa, vakituista henkilökuntaa on 40. Työntekijöiden saanti ei ole ollut ongelma, vaikka alueen työttömyysaste onkin matala. Uusien työntekijöiden tarve on pieni, sillä vaihtuvuus on minimaalista.
– Meillä on hyvät henkilökuntaedut ja kilpailukykyinen palkka. Meillä on työaikapankki ja paikallinen sopiminen ollut käytössä varmaan jo 25 vuotta. Sesonkiaikana tehdään paljon ylitöitäkin, mutta vastaavasti vapaa-aikaa on muuna aikana työaikapankin käytöllä runsaasti ja se sopii erinomaisesti henkilökunnalle. Yrityksellä on puolestaan käytössään todella ammattitaitoiset ja motivoituneet työntekijät, kun kalaa tulee sesonkiaikoina ovista ja ikkunoista.

Kalasetissä jokainen henkilökunnasta osaa fileroida, myös konttorissa työskentelevät. Valmiita ammattilaisia ei mistään koulusta valmistu, vaan työntekijät koulutetaan itse. Joitain jalostusta helpottavia koneita on, mutta edelleen valtaosa on taitoa ja silmää vaativaa käsityötä.
Kalat poikkeavat myös toisistaan. Kevätsesongin aikaan tulee paljon ahventa ja sen fileeraus on paljon kirjolohta hitaampaa.
– Sama porukka käsittelee 10000 kiloa kirjolohta ja 1000 kiloa ahventa samassa ajassa. Kirjolohesta saadaan filettä noin 70 prosenttia, ahvenesta 30.
Kansalliskala ahven on tärkeä myös siksi, että se tasaa työllisyyttä sesonkien ulkopuolellakin ja on myös alueen kalastajille keskeinen saaliskala.

Kalan kysyntä kasvaa tasaisesti koko ajan. Kalasetilläkin on lisätilan tarve, vaikka kasvua ja lisäasiakkaita ei aktiivisesti haetakaan. Kasvu tulee lähinnä olemassa olevien asiakkaiden kasvaneen kysynnän kautta.
– Kalaa käytettäisiin varmaan vieläkin enemmän, mutta luonnonkalan saanti on rajallista. Kaupan ketjut voisivat panostaa enemmän markkinointiin luonnonkalojen sesonkiaikoina.
Vientiä Japaniin Kalaset on tehnyt jo kauan, mutta sen kasvattamiseen ei panosteta kotimaisen kysynnän kustannuksella.
– Meiltä menee tuotteita Tokion sushibaareihin, mutta siellä on niin isot markkinat, että tuotteemme humahtavat tämän suurkaupungin pariin kortteliin.


Kalastajien lisäksi Kalasetin tärkeä yhteistyökumppani raaka-aineen saannissa on Uudessakaupungissa toimiva Selkämeren Jää, myös muilta Kalasatamaan purkavilta troolareilta Kalaset ostaa silakkaa. Uusimpana kumppanina on Suomen Sillikonttori (ukinytin juttu Sillikonttorin kanssa tehtävästä yhteistyöstä löytyy tästä).
– Tuotekehitystä tehdään jatkuvasti, käsittelymenetelmiä hiotaan koko ajan tehokkaammaksi ja laatu pidetään kunnossa, hinnoittelu kohtuullisena ja tilaukset toimitetaan ajallaan. Ei tämä sen monimutkaisempaa ole.

Kaupunki suhtautuu Kalasetin omistajien mielestä kalastukseen ja kalanjalostukseen erittäin positiivisesti, suurin ongelma on edelleen kirjolohenkasvatukseen liittyvien lupaprosessien kesto. Ilman keskeisen tärkeää kirjolohta muitakaan kalalajeja ei kannattaisi jalostaa.
– Lupaprosessissa saattaa vierähtää kymmenen vuotta ja lopputulos on epävarma. Vaatii yrittäjältä aikamoista panostusta ja uskoa, jotta lähtee sijoittamaan rahojaan epävarmaan prosessiin.
Kaupunki lähti keväällä mukaan hankkeeseen, jossa lupaprosessin nopeuttamismahdollisuuksia tutkitaan. Hankkeen ajatuksena on, että kalankasvatukselle soveliaat alueet selvitetään etukäteen ja mahdollisesti kaupunki jopa hankkii luvat, jolloin yrittäjä pääsee toteuttamaan investointejaan nopeammin. (Ukinytin juttu hankkeesta löytyy tästä).
– Erittäin hyvä hanke, joka vahvistaa kaupungin kalasektoria ja varmistaa paikallisen raaka-aineen saantia. Hanke sopii erinomaisesti meidänkin ideologiaamme.

Kalasetin omistajat Esa Lahtinen ja Pekka Vapanen ovat molemmat kotoisin Raumalta ja tunteneet toisensa pikkupojasta lähtien. Heillä on myös yhteisiä kiinnostuksen kohteita Kalasetin ulkopuolella: kirjallisuus, Rauman Lukko sekä etenkin musta ja 1960-luvun popmusiikki.
Kalasetin täyttäessä 25 vuotta yhtiö järjesti asiakkailleen ja ystävilleen sekä myös kaikille koululaisille Jussi Raittisen & Boys-yhtyeen konsertit Crusellissa. Lahtinen ja Vapanen kävivät opiskeluaikanaan 1970-luvulla usein Helsingissä Bottalla katsomassa Raittisen esiintymisiä.


Artikkelikuva: Kalasetin Esa Lahtisen (vas.) ja Pekka Vapasen kiekkoharrastus näkyy, yhtiön neuvotteluhuoneen kulmassa roikkuu Lukon vuoden 1963 kultajoukkueen pelaajan numero 6 eli Pentti Jokisen pelipaita.

Kalaset kustansi 25-vuotisjuhlansa kunniaksi Jussi & The Boysin esiintymään Cruselliin.