Ukissa yli 1000 asukkaan evakko

Aluksi Helsingin Sanomien otsikoita 18.10.2019 listauksena:

Kiinan talous kasvoi hitaimmalla tahdilla 30 vuoteen.
Yhdysvallat asetti EU:lle ennätykselliset yli 6,7 miljardin euron tullimaksut.
Suomi otti taas lisävelkaa.
Suomi on tehnyt alijäämäisiä budjetteja vuoden 2008 finanssikriisistä alkaen. Miinusmerkki oli 12. peräkkäinen.


Edessä oli johdantoa. Hiljaiseksi vetää, kun voi kuvitella otsikoiden/mitattavan talousfaktan vaikutuksen maailmanlaajuisesti ylhäältä alaspäin -Ukiinkin. Etenkin, kun on nähnyt ja elänyt 1990-luvun lama-ajan Ukissa ja eritoten huomannut ja kokenut ne toimenpiteet, joita Ukin kaupunkiorganisaatiossa jouduttiin tekemään: lomautuksia, irtisanomisia, ennenaikaisia eläkeputkia.
Kaupunkialueella konkursseja, elinikäisiä velkavankeuksia, ikuisesti katkaistuja ihmissuhteita.

Mitä nyt? Ukin poikkeuksellisen nopea velkaantuminen on alkamassa alati paisuvien rakennushankkeiden myötä. Viiden vuoden päästä kaupungin tilanne voi olla lähes samanlainen, mitä se oli 1990-luvun puolivälissä.
Syyt ja seuraukset tulevat nyt maailmantalouden heilahduksista, kaupungin liian suurista rakennusinvestoinneista, väkikadosta, ikärakenteen vinoutumasta. Ja etenkin siitä selkeästä tosiasiasta: Uki sijaitsee teiden tai väylien päässä. Emme nauti kaupungistumis-kehityksen ”eduista” kuten pk-seutu.


Sitten otsikon asiaan. Jo nyt on kaupungin palveluissa poikkeustila: terveyskeskustoiminnot (tk) ovat osin tuuliajolla kolmessa eri isossa rakennuksessa ja sihyhankkeessa näyttää käyvän vielä huonommin.
Kaupungin päätännässä on vahvasti liikkeellä purkuvimma.
Miten kaupunki oikeasti aikoo järjestää niin terveyskeskustoimintojen turvalliset väistötilat sadoille työntekijöille ja tuhansille asiakkaille a-sairaalassa ja vihreässä talossa, joissa on osittain alkuperäistä tekniikkaa (nykyisen rakennusteknisen tietämyksen mukaan jopa vaarallisia ratkaisuja) ja sihyhankkeessa väistötilat sekä muonitukset sen 800 oppilaalle ja työntekijälle 2-3 vuodeksi?


Mistä löytyvät kaupungilta ne tilat, joissa ei tarvitse asioida, opiskella tai työskennellä vuosia pölysuojaseinien sisällä, väliaikaisella ilmanvaihdolla ja arvelluttavilla paloturvaratkaisuilla?
Sitten lukuja ja euroja.
Jo nyt nämä tk:n poikkeusjärjestelyt vaikuttavat tuhansien ukilaisten elämään ja sihy on vasta tulossa.
Itse usean vuoden ympäri Suomea isoissa rakennushankkeissa toimineena luulen ymmärtäväni, mitä tarkoittavat parakki -ja väliaikaisratkaisut. Työni puolesta joudun ottamaan kantaa väliaikais- ja poikkeustoimien ratkaisuihin ja niiden kustannuksiin.


Olen tutustunut lähes kaikkiin viime vuosien tk:n ja sihy:n rakennuskartoitus-raportteihin. Yhdessäkään niistä ei ole lopputuleman yhteenvedoissa suosituksena rakennusten purkuja. Se tie, kuitenkin, on nyt pitkälti ilmeisesti Ukin päätännässä valittu.

Rakennusten purku, joista osa on väistötiloinakin teknisesti käypiä, on mahdollisesti koitumassa Ukin viimeiseksi arkun naulaksi jos tk:n ja sihyn annetaan vaan vyöryä.
Nyt hankkeita ajetaan osin tuntiveloitusperusteisesti ilman kattavia suunnitelmia, osin vajailla teknisillä resursseilla ja vähän jo laillisuuden hämärän rajoilla.

Lopputuloksena voi olla 100 miljoonan yhteinen hintalappu sihyn ja tk:n järjestelyissä, viiden vuoden evakkotoimet ja tuhansiin ukilaisiin vaikuttava poikkeustila.
Muistetaanpa vielä, että muutkin noin 20 keskeistä Ukin omistamaa palvelurakennusta ovat kaikki yli 30 vuotiaita ja huutavat huomiota. Eli suunnattomasti korjausrahaa? Mistä? Ja kuka maksaa.

Juha Aaltonen
rakennusmestari