Kansalaisopistolla menossa Uudessakaupungissa juhlavuosi

Kansalaisopiston toimintaa Uudessakaupungissa edelsi vuonna 1899 perustettu kansanvalistuskomitea ja sen jälkeen Kansanvalistusseuran haaraosasto. Jo ennen niitä oli järjestetty useankin yhdistyksen toimesta erilaisia luentotilaisuuksia ja sivistäviä tuokioita.

Varsinainen kansalaisopisto perustettiin vuoden 1919 helmikuussa ja toiminta käynnistyi lukuvuonna 1919-1920, siis valtakunnan kymmenen ensimmäisen kansalaisopiston kunniakkaassa joukossa.

Opiston nimi oli aluksi Vapaa Kansalaisopisto, joka vuonna 1927 muutettiin Uudenkaupungin kansalaisopistoksi. Vuonna 2007 perustettiin viiden kunnan yhteinen Vakka-Suomen kansalaisopisto, johon Uusikaupunki liittyi ja oma opisto sulautui sen toimintaan.

Opisto järjesti tänään Uudessakaupungissa kahvitilaisuuden juhlavuoden kunniaksi ja kevään aikana on tulossa erityinen seminaari opiston toiminnasta. Juhlavuosi tulee myös lukuvuoden aikana esille monin tavoin, mm. eri historiapiireissä.


– Jo ensimmäisenä lukuvuonna toiminta oli varsin vilkasta aikakausi huomioon ottaen. Opetustunteja pidettiin yli 300 ja opiskelijoita ilmoittautui 134, kertoo rehtori Tomi Kangas.

Ensimmäisinä vuosina luentoja ja kursseja järjestettiin mm. lausunnosta, laskennosta, piirustuksesta, voimistelusta, äidinkielestä ja vieraista kielistä, mutta myös mm. kodin sisustamisesta, lakien synnystä, musiikin historiasta sekä Linnankosken tärkeimpien teosten moraalista.

– Aika paljon alkuvuosilta löytyy opintoja samoista aiheista mitä opisto tänäkin päivänä tarjoaa, tosin kurssien nimet saattavat olla hieman erilaisia.


Uudendenkaupungin kansalaisopiston rehtorina vuodesta 2001 ja Vakka-opiston perustamisen jälkeen sen rehtorina toiminut Kangas sanoo, että vuositasolla tarkasteltuna opiston toiminta saattaa näyttää hyvinkin staattiselta, mutta pidemmällä ajanjaksolla muutokset näkyvät selvemmin.

– Sellainen muutos on viime vuosikymmeninä tapahtunut, että erilaisia lyhytkursseja on luentojen ja koko lukukauden kestävien kurssien sijaan tullut enemmän, lisäksi lapset ja nuoret huomioidaan alkuvuosia paremmin kurssitarjonnassa ja myös yhteistyötä eri tahojen kanssa on lisätty.

Näennäisestä staattisuudesta huolimatta opisto elää ajassa. Kurssitoiveita otetaan koko ajan vastaan ja nykyajan kiinnostuksen kohteen näkyvät nopeasti tarjonnassa.

– Asioita tulee ja menee, yritämme peruskurssien lisäksi joka vuosi jotain uusia kursseja, jotkut jäävät yhden vuoden kokeiluksi, jotkut säilyvät pidempään.


Kuluva syksy on sujunut opistossa normaalisti. Vuosittain kursseja peruuntuu liian vähäisen osanottajamäärän takia, mutta tänä peruuntumisia on tullut tavallista vähemmän.

– Aivan parin viime vuoden aikana erilaiset maahanmuuttajille ja kotouttamiseen suunnatut kurssit ovat nousseet tärkeiksi ja ne myös täyttyvät hyvin.

Kestävä kehitys on opiston toiminnassa ollut painopiste jo 1990-luvulta. Opisto saikin kestävän kehityksen sertifikaatin vuonna 2016 ja keväällä se uusittiin. Yksi viime vuosien merkkipaalu oli vuonna 2009, jolloin opisto sai valtakunnallisen kansalaisopistojen laatupalkinnon.


– Haluan uskoa meidän nykyisten työntekijöiden katsovan kunnioituksella ja arvostaen sitä hienoa työtä, jota täällä jo sadan vuoden ajan on tehty asukkaiden sivistämiseksi ja toisaalta ohjatun harrastustoiminnan ja omaehtoisen opiskelun hyväksi, totesi Kangas puhuessaan tänään opistolla.

Hän kiitti myös opiskelijoita ja toivoi, että opisto kykenee olemaan heidän luottamuksensa arvoinen myös tulevan sadan vuoden ajan.

– Toivon, että pystymme järjestämään sellaista koulutusta, joka olisi arvojemme mukaisesti ajantasaista, korkeatasoista, joustavasti toteutettua, asiakaslähtöistä kestävän kehityksen mukaista elinikäiseen oppimiseen rohkaisevaa paikallisen kulttuuriperinnön huomioivaa, joustavassa yhteistyössä alueen muiden toimijoiden kanssa toteutettua vapaan sivistystyön koulutusta.


Artikkelikuva: Rouva Sanni Winter vieraili tänään nuorten kuvataidekoulun tunnilla, taustalla keskustelevat rehtori Tomi Kangas ja opettaja Kirsti Lento.