Neljä aloitetta maanantain valtuustossa

– Ehdoton tukipilari strategian mukaisten toimivien palvelujen kehitykselle ja yleensäkin kaupungin menestymiselle on toimiva elinkeinoelämä ja kehittyvät yritykset, totesi keskustan valtuustoaloitteen lukenut Olli Laivo.

Kaupungin elinkeino-ohjelmassa sanotaan, että päätöksenteossa ja operatiivisessa toiminnassa arvioidaan niiden yritysvaikutukset, mutta näkyykö tämä konkreettisessa valmistelussa ja päätöksenteossa, kysytään aloitteessa.

Keskustan aloitteessa ehdotetaankin, että asioiden valmistelussa ja päätöksenteossa tulisi aina olla mukana arviointi, mitkä ovat kyseisen asian vaikutukset paikalliselle yritys- ja elinkeinoelämälle.

Aloitteen oli allekirjoittanut yhdeksän keskustan valtuutettua.


Perussuomalaisten Esa Aaltonen kiinnittää aloitteessaan huomiota kotoutuksen käytännön toimivuuteen.

– Autotehtaalla on 80 eri kansallisuustaustan omaavaa työntekijää ja kolmasosa Uudessakaupungissa syntyneistä lapsista on maahanmuuttajien jälkeläisiä.

– Muualla syntyneillä ja tänne veronsa maksavilla on oikeus saada laadukasta ja toimivaa kotoutusta. Kuten olemme saaneet mediasta lukea, pahimmillaan epäonnistuneesta kotoutuksen seurauksista kärsivät kantasuomalaiset. Epäonnistunut kotoutus koskee myös maahanmuuttajia.

– Ehkäistäksemme maahanmuutosta kantasuomalaisille aiheutuvat traagiset kärsimykset ja tänne tulleiden vierasmaalaisten unelmien kääntyminen murheelliseksi vankilakierteeksi, täytyy meidän suhtautua nykyistä vakavammin kotoutukseen, päättyy aloitteen selostus.

Varsinaisessa esityksessä Aaltonen esittää, että valtuuston saa selvityksen, miten sivistystoimessa ja sihy-hankkeessa on huomioitu kaupunkiimme syntyvien lasten monikulttuurisuus.

Lisäksi hän esittää toimikunnan perustamista kotoutusohjelman aikaansaamiseksi. Se on valmisteltava avoimesta kaupunkilaisten nähden ja lopputulos tulee tuoda valtuustolle hyväksyttäväksi.

Aloitteessa ei ole Aaltosen lisäksi muita allekirjoittajia.


Toisessa aloitteessaan Aaltonen haluaa selvitystä vierasvenesataman ja leirintäalueen tulevista suunnitelmista ja investoinneista.

– Kaupunki kehittää ja ulkoistaa palveluitaan, mutta ontuuko kohteiden seuranta? Vierasvenesataman rantaan ja rakennelmiin on upotettu kaupunkilaisten rahoja satojen tuhansien eurojen edestä, mutta silti vierasvenesataman käyttöaste romahti huolestuttavasti, aloitteessa todetaan.

Aloitteen mukaan ko. kohde ei ole kehittynyt Arja Forssellin jälkeen, päinvastoin, mansikkakarnevaalitkin järjestettiin ilman mansikoita ja saunalle aiheutettiin mittava vesivahinko.

– Matkailun häpeäpilkku on leirintäalue, joka muistuttaa DDR:n aikaista 1980-luvun hylättyä perheleiriä. Sen surkeus korostuu, kun Rairannan alue kuuluu maamme arvostetuimpiin leirintäalueisiin.

Esityksessään Aaltonen haluaa vierasvenesataman ja leirintäalueen yrittäjät kertomaan valtuustolle tulevista suunnitelmistaan ja investoinneista.

– Sen jälkeen valtuustolla on eväät päättää jatkaako kaupunki yhteistyötä mainittujen vuokralaisten kanssa vai onko kaupunkilaisten edun nimissä niille etsittävä uudet yrittäjät vai onko mahdollisesti pohdittava ko. Vuokrakohteiden muutosta, päättyy esitys.

Tässäkin aloitteessa Aaltonen on ainoa allekirjoittaja.


Kahdeksan kokoomuksen valtuustoryhmän jäsenen allekirjoittamassa aloitteessa toivotaan kaupungin julkistavan ostolaskut netissä.

– Useat kunnat ovat laittaneet ostolaskunsa julkisiksi. Laskujen avaamisen tarkoitus on lisätä kunnan toiminnan läpinäkyvyyttä ja vahvistaa siten paikallisdemokratiaa, totesi aloitteen lukenut Maija Junkola-Lehtonen.

Ostolaskujen avaaminen lisää aloitteen mukaan myös kustannustietoisuutta ja sitä kautta voidaan hakea mahdollisia säästöjä. Julkistaminen on myös osa kunnan sisäistä valvontaa ja vahvistaa, että kunnan hankinnat toteutetaan määräysten ja lainsäädännön mukaisesti.

Artikkelikuva: Mansikoita mansikkakarnevaaleille ja muutakin rotia touhuihin, vaatii valtuustoaloitteessaan Esa Aaltonen. Kuva vuoden 2018 mansikkakarbevaaleilta.