Kauno Pietilä on ollut monessa mukana

Kalantilainen Kauno Pietilä tunnetaan monitaitoisena miehenä, mutta harva taitaa ihan tarkkaan tietää, mitä kaikkea Kauno on tehnyt. Matti Jussilan kirjoittama uunituore kirja kertoo Kaunon tekemiset, ei toki kaikkea, sillä siihen ei olisi käytössä ollut sivumäärä riittänyt, mutta kuitenkin Kaunon elämän pääpiirteet.

Kauno syntyi vuonna 1929 Kalannin Vahteruksessa maatalon poikana eli hän täytti kesällä 90 vuotta. Hän joutui jo 12-vuotiaana ottamaan vastuun tilan töistä.

– Isä kuoli jatkosodan alkukuukausina. Sain siitä tiedon pari päivää ennen kuin muu perhe, mutta en saanut sitä kerrottua. Kun äiti kuuli asiasta, niin se oli hänellekin iso sokki.

Asia on jäänyt myös Kaunon mieliin, sillä yhä edelleen hän herää joka yö eikä uni tule heti takaisin. Hän onkin käyttänyt yön tunnit lukemiseen ja kirjoittamiseen.


Monet tuntevatkin Kaunon ehkä parhaiten kirjoitusten kautta. Hän on kirjoittanut noin 500 lehtikirjoitusta, joita on paikallisten lehtien lisäksi julkaistu valtakunnallisissakin lehdissä. Kirjoitukset ovat välillä hyvinkin kärjekkäitä.

– Esimerkiksi EU-kriittinen olen ollut jo ennen kuin Suomi liittyi unioniin ja suurimman osan muistakin vanhojen kirjoitusten mielipiteistä voi edelleen allekirjoittaa. Muutaman kerran olen saanut väärää tietoa ja sen perusteella muodostanut ”väärän” mielipiteen.

Ja palautetta on kirjoituksista tullut, lähialueelta ja myös kauempaa maan rajojen ulkopuolelta, idästä, lännestä ja etelästä.

Kauno painottaakin, että kirjoituksessa hän esittää omia mielipiteitään.


Talon pidossa Kauno on ollut alueen edelläkävijä ja ottanut käyttöön tai itse kehittänyt erilaisia parannusmenetelmiä mitä moninaisimpiin asioihin.

– Maatalous on muuttunut nuoruuteni ajoista hurjasti, koneita on tullut miesten tilalle. Sodan jälkeen oli kaikesta kova pula ja esimerkiksi valuuttaa traktorien ostoon sai rajoitetusti, minäkin jonotin omaa traktoria kaksi vuotta, mutta pidinkin siitä sitten hyvää huolta ja hoidon huollot ja korjaukset itse.

Kirjassa kerrotaan myös Kaunon navettaan tekemistä automatisoinneista, itse suunnittelemasta ja pääosin rakentamasta kuivurista ja lietelantaprojektista, jolle ei lähiseudulla löytynyt vertaa.


Yhteiskunnallisissa tehtävissä Kauno on ollut, kunnallispolitiikassa ei, paitsi yhden kerran valtuustoehdokkaana, mutta jäi silloin valitsematta muutaman liian kärjekkään kirjoituksen vuoksi.

– Arvostelijan roolissa seuraan edelleen kunnallispolitiikkaa.

Kauno oli myös keskeinen tekijä kun säästöpankkeja ajettiin pankkikriisin seurauksena yhteen. Kauno oli silloin Kalannin Säästöpankin hallituksen puheenjohtaja ja painostus Helsingistä oli kova.

– Kolme kertaa meidätkin kutsuttiin hiillostuspalaveriin, mutta pidimme Pyhärannan Säästöpankin kanssa päämme ja pysyimme itsenäisinä, Laitila lähti silloin mukaan.

Kauno oli myös Vakka-Suomen osuusmeijerin hallituksessa, mutta sen toimintaa ei maatalouden rakennemuutokselta voinut pelastaa. Rakennus sentään on edelleen olemassa paikallisen yrityksen käytössä.


Yksi Kaunon harrastuksista, kirjoittamisen ohella on ollut lentäminen. Hänellä oli 50 vuotta lentolupakirja ja hän lennätti tuttuja ja useita vuosikymmeniä teki myös metsäpalon valvontalentoja Lounais-Suomen alueella.

– Omaa konetta minulla ei ole koskaan ollut, koska silloin sitä pitäisi pystyä hoitamaan, mutta kerhojen kautta niitä voi vuokrata.

Kiinnostus lentämiseen heräsi jo kouluaikana ja erityisesti sota-aikana sormet alkoivat syyhytä yläilmoihin.

– Neuvostoliiton pommikoneet lähtivät Saarenmaalta ja Hiidenmaalta ja lensivät rannikkoa pitkin aina Vaasaan asti ja niitä näki Kalannissa usein.

Lentoharrastus onkin vienyt Kaunoa mm. Ruotsiin lentokonetehtaalle ja Nasan laitoksiin, jossa maapalloa kiertänyt astronautti on opettanut lentämistä simulaattorilla.


Kauno on myös pitänyt aina hyvä huolta fyysisestä kunnostaa mm. voimistelemalla ja hiihtämällä.

– Tänä vuonna on vielä hiihtokausi aloittamatta. Nykyään latukoneet tekemät ladut ovat vaan niin kapeita, että vanhat puusukseni eivät tahdo mahtua latu-uraan. Ja Vahterusringissä sanovat, että suksien tervan haju haittaa muita, Kauno naurahtaa.


Matti Jussila aloitti kirjan materiaalin kokoamisen vuoden 2018 kesällä. Kirjan alkuosa kertoo haastattelujen perusteella Kaunon elämäntarinan, loppuosa muodostuu noin 30 Kaunon omasta kirjoituksesta.

– Kirjoituksia oli todella paljon, kirjaan valitsimme kirjoituksia eri aiheista ja eri vuosikymmeniltä. Kuvia kirjassa on myös paljon ja siitä kiitos kuuluu suvun kuva-albumeille, joita on paljon ja ne myös kertovat, koska kuva on otettu ja ketä siinä on.

Jussilan lisäksi kirjan ulkoasun suunnittelussa on ollut mukana Kaunon tytär Anneli. Kirjasta on otettu 300 kappaleen painos ja sitä voi ostaa mm. Passarista, Kirja-Vakasta, Laitilan Kirjakaupasta ja yrittäjien joulupuodista.

Kirjoittaja Matti Jussila (vas.), Kauno ja tytär Anneli, joka on ollut mukana kirjan ulkoasun suunnittelussa.