Crusell-reliefi paljastettiin

Myllykatu 6:n seinässä on muistolaatta, joka kertoo säveltäjämestari Berndt Henrik Crusellin syntyneen sillä paikalla olleessa talossa vuonna 1775. Laatan yläpuolelle on valmistunut Crusell-reliefi, joka tänään paljastettiin.

Talossa asuvat nykyään Marketta ja Seppo Sjöblom. He ovat selvittäneet, että muistolaatta kiinnitettiin talon seinään Crusellin 150-vuotisjuhlan kunniaksi lokakuun 15. päivä vuonna 1925.

– Tilaisuuden järjesti kotiseutumies Helmer Winter. Hän oli aamulla luennoinut lyseolaisille Crusellin merkityksestä Suomen säveltaiteelle, kertoi Seppo Sjöblom.

Koulupäivän jälkeen lyseolaiset olivat saapuneet Myllykatu 6:n edustalle naulaamaan laatan ja vielä illalla oli lyseolla ollut monipuolinen musiikki-iltama, jossa Crusellin musiikkia soitettiin,

Reilu 90 vuotta sitten talon seinään kiinnitetty laatta on kuitenkin myöhemmin jostain syystä vaihdettu nykyiseen, mutta vaihdon ajankohtaa Sjöblom ei ole saanut selville eikä hänellä myöskään ole kuvaa alkuperäisestä laatasta.

– Crusell asui Uudessakaupungissa kahdeksan ensimmäistä vuottaan, mutta hän on itse kertonut myöhemmin, että täällä syntyi hänen kiinnostuksensa musiikkiin.

 

Seppo ja Marketta Sjöblom sekä reliefin suunnitellut Raila Hasanen.

Sjöblomeja alkoi ihmetyttää se, että Crusellin sanotaan ulkomailla olevan yhtä kuuluisa kuin Sibelius, mutta Suomessa Crusellilla ei ole edes patsasta.

– Ja kun tietää Crusellin merkityksen Uudellekaupungille esimerkiksi Crusel-viikon kautta, niin ryhdyttiin miettimään, olisiko laatan lisäksi tänne mahdollista hankkia jotain lisää.

Siitä syntyi ajatus reliefistä eli kohokuvasta. Sen tekijäksi löytyi uusikaupunkilainen taiteilija Raila Hasanen.

– Ensimmäinen lähtökohta oli, että sen pitää olla näköisteos. Paljon erilaisia selvityksiä piti tehdä mm. hänen nimensä kirjoitusasun suhteen. Kirkonkirjoissa nimi on kirjoitettu eri tavalla, mitä Crusell itse nimensä aikanaan kirjoitti. Laatassa on kirkonkirjojen mukainen nimi, reliefissä on Crusellin itsenä käyttämä muoto.

Lauantaisen tilaisuuden aluksi Laulu-Veikot lauloi Oi terve Pohjola eli saman laulun, joka muistolaatan naulaamistilaisuudessa 1925 oli laulettu.

Reliefin paljasti taiteilija Raila Hasanen. Juhlavuoden kunniaksi paikalla oli myös Kunigas Kustaa II Aadolf. Hän pyyteli kovasti uusikaupunkilaisilta anteeksi sitä, että ruotsalaiset olivat aikanaan omineet Crusellin lähes kokonaan.