Kilpailu jännittää enemmän kuin konsertti

Huilukilpailun alkuerässä tiistaiaamuna soittanut Martta Jämsä myönsi, että kilpailutilanne jännitti paljon enemmän kuin tavalliset esiintymiset, mutta oli kuitenkin omaan soritukseensa tyytyväinen. Semifinaaliit pääsevät kilpailijat ilmoitetaan tänään illalla.

Martta on kotoisin Tampereen kupeesta Ylöjärveltä. Musiikki ”tarttui” häneen jo pienenä, sillä isä on muusikko ja vanhemmat sisarukset soittavat.

– Soitimme lapsena paljon yhdessä ja musiikki oli itsestäänselvä harrastus, kysymys oli lähinnä siitä, että mikä on soitin. Varsin aikaisessa vaiheessa innostui huilusta ja siitä lähtien olen pääasiassa soittanut sitä.

Musiikkiopinnot alkoivat paikallisesta musiikkiopistosta ja siitä Martta jatkoi Tampereen Musiikkiakatemiaan ja neljä vuotta sitten Helsinkiin ja Sibelius-Akatemiaan.

– Isä ei ikinä varsinaisesti opettanut, mutta vanhemmat pitivät kyllä muuten huolen, että musiikkiläksyt tuli tehtyä.

Muusikon ammattia Martta ei vielä nuorena ajatellut, musiikki oli vain mukava harrastus ja ammattivaihtoehto siitä tuli vasta myöhemmin.

 

Sibelius-Akatemiassa Martan opettajana kandidaattivaiheen ajan eli kolme ensimmäistä vuotta oli Petri Alanko, nyt hän on Mikael Helasvuon oppilaana. Crusell-viikolla hän on käynyt useampana kesänä oppilaana mestarikursseilla.

Opiskelujen ohella Martta on jo esiintynyt huilistina erilaisten kokoonpanojen kanssa konserteissa ja musiikkitapahtumissa eri puolilla Suomea.

– Viime vuonna täällä ollessani puhuttiin, että tänä vuonna on huilukilpailu ja siitä lähtien se on ollut mielessä. Lopullisen päätöksen tein vasta keväällä lähellä ilmoittautumisajan umpeutumista.

Kilpailukokemusta Martalla on aiemmin kamarimusiikkikilpailusta, jossa hän soitti yhtenä trion jäsenenä, mutta ei ennen soolokilpailussa.

– Jännitti se ihan eri tavalla kuin triokisa tai orkesterikeikat, kun siinä on kuitenkin se kaikkien kohde ja pelkästään sinun soittoasi arvioidaan, mutta sain pidettyä itseni kasassa. Valmistautuminen meni nappiin ja esiintyessä oli koko ajan luottavainen olo ja oli kiva olla lavalla. Olen oikeastaan hyvin tyytyväinen suoritukseeni.

 

Martan valisemissa kappaleissa pisti silmään se, että ainoana kilpailijana hänen ohjelmistossaan oli Paul Jeanjeanin sävellys.

– Näin oli, suurin osa oli valinnut etydiksi listan ehkä tunnetuimman eli Sigfrid Karg-Elertin kappaleen, mutta olen itse soittanut paljon Jeanjeanin etydejä, tosin tätä kilpailuvaihtoehtona en tuntenut ennestään.

Martta on tykästynyt Jeanjeanin tuotantoon, hänen kappaleissaan voi sointiväreillä tehdä tosi paljon ja niissä voi ”maalailla.”

Kilpailuun valmistautuminen on vienyt viime viikkoina ja kuukausina kovasti aikaa. Alkuerävalintojen lisäksi on pitänyt myös valmistella välierän kappaleet, sillä alkuerän jälkeen on myöhäistä päivän varoitusajalla niitä ottaa haltuun.

 

Huilunsoiton ohessa Martta on harrastusmielessä laulanut ja tehnyt monenlaisia laulukeikkoja yhtyeen kanssa mm. kesäisissä hääjuhlissa ja muissa pienemmissä tapahtumissa.

– Crusell-viikolla olen nyt neljättä kertaa. Tänne on tosi kiva tulla, järjestelyt ovat aina sujuneet hyvin, tunnelma on kiva ja kaupunki ihana. Tuntuu myös, että kesän parhaat ilmat sattuvat aina tänne.

Alkuerän jälkeen Martta suuntasi aamukahville ja sen jälkeen treenaamaan välieräkappaleita.