Uudet trendit haastavat perinteisen tehdasteollisuuden

Vahteruksen tiloissa Kalannissa pidettiin keskiviikkona nykyajan Männäisten Markkinat. Tänä päivänä ei käyty kauppaa turkiksilla tai puuastioilla vaan pohdittiin Vakka-Suomen elinvoimaisuutta nyt ja tulevaisuudessa.

Luennoitsijoita oli kaikkiaan yhdeksän ja he edustivat sekä tieteellistä tutkimusta että käytännön yrittäjiä, viranomaistahoja sekä yritysten työntekijöitä.

Vakka-Suomi on voimakkaan muutoksen kourissa. Toisaalta maailmanlaajuiset megetrendit vaikuttavat globaalisti maapallon joka kolkkaan, jonnekin voimakkaammin kuin toisaalle, Suomessa on menossa laman jälkeisen ajan resurssien uusjako ja alueellisesti on uusia työntekijöitä rekrytoitu ME-vauhtia, joka aiheuttaa painetta alueen palvelujen suhteen.

 

Teollisen työn muutosta tutkinut Esko Kilpi totesi, että viime vuosikymmenten tekniikan kehitys on muuttanut radikaalisti yritysten toimintaympäristöä. Muutosta on tapahtunut myös ihmisten suhtautumisessa työntekoon ja omistamiseen.

– Esimerkiksi henkilöauto käytetään vain 4 prosentin ajan sen olemassaoloajasta eli kärjistäen se on huonoin investointi, mitä ihminen voi tehdä. Ihmisen tarve ei ole omistaa autoa vaan hänen tarpeensa on saada autopalvelua tarvitessaan.

Työelämässä joustavuuden tarve on kasvanut esimerkiksi työaikojen suhteen. Siihen pienet ja ketterät start-up yritykset pystyvät vastaamaan, mutta miten isot yritykset pärjäävät tässä trendissä, Kilpi kysyi.

 

Teollista tuotantoa ravistelee myös toisenlainen muutos. Aikanaan monistettiin tuotetta pitkissä sarjoissa ja ajateltiin, että tuotteen arvo on itse tuotteessa.

– Käänteentekevä havainto oli se, että tuotteen arvo on erilainen eri ihmisille ja riippui siitä, miten sitä käytettiin.

Tästä seuraa se, että yrityksen tulee nykyään päästä lähemmäs tuotteen käyttöä eli vanha transaktiomalli, jossa kuluttaja sai tuotteen ja antoi rahaa sen tekijälle, on unohdettava ja siirryttävä interaktiosuhteeseen.

– Sellaisella teollisuudella ei ole tulevaisuutta, jolla ei ole sensoreita käyttötilanteeseen. ”Korvien rakentamisesta” eli datan keräämisestä tulee teollisen tuotannon tärkein tehtävä.

 

Kilven mukaan myös tuotanto demokratisoituu. Aikanaan sarjatuotanto demokratisoi kulutuksen, tuotteista tuli halpoja ja koko kansan oli niitä mahdollista hankkia.

– Nykypäivän tehdas on älypuhelin, sillä voi kuka tahansa tehdä tuotteita koko maailmalle eikä tarvitse investoida miljoonia ja miljoonia tuotantolaitoksiin.

Tosin älypuheklinten kasvava käytöllä on omat haittapuolensa, jotka liittyvät lähinnä ihmisten sisiaalisiin kykyihin.

 

Artikkelikuvassa Esko Kilpi.