Asukasluku määrää kaupparakenteen

Keskon aluejohtaja Olli Setänen sanoo, että päivittäistavarakaupan osalta Uudenkaupungin positiivinen vire on havaittu, mutta erikoisliikkeiden kannalta asukaluvun pitisi kasvaa vielä reippaasti, jotta sillä puolella tapahtuisi uudistuksia.

– Olemme jo reagoineet Uudenkaupungin tilanteeseen ja päivittäistavarakaupan puolella täällä on menossa ja tulossa aika isojakin investointeja, Setänen totesi.

Itäpoijun Supermarketia ollaan laajentamassa 30 prosenttia eli lisää tilaa tulee 600 neliötä. Merimetsopolulle on valmistumassa uusi K-lähikauppa, joka avautuu jouluksi ja keskustassa Kesko on tehny vuokrasopimuksen torin laidan, nykyisin S-markettina olevasta tilasta, jossa se avaa vuodenvaihteessa uuden K-marketin.

– Näiden lisäksi meillä on Uudessakaupungissa erikoisliikkeistä K-Rauta ja Kesport.

 

Setäsen tilastojen mukaan Uudessakaupungissa myydään 43,1 miljoonan euron edestä päivittäistavaraa ja ostovoima on 46,8 miljoonaa euroa, eli 3,6 miljoonaa euroa ostovoimaa karkaa paikkakunnalta vuositasolla.

Vakka-Suomen osalta ostovoima on noin 90 miljoonaa ja siitä kuusi miljoonaa karkaa alueen ulkopuolelle eli ei merkittäviä määriä ja syykin on selvä.

– Päivittäistavarakaupan määrään vaikuttaa yksiselitteisesti vain paikkakunnan asukasluku. Vaikka autotehtaalle tulisia tuhansia uusia työntekijöitä, jotka pendelöisivät tänne alueen ulkopuolelta, niin se ei päivittäistavarakauppaan vaikuta, vasta kun tänne muutetaan, niin se alkaa tuntua.

Setäsen tilastossa ei vielä näkynyt alkuvuoden väestökasvua ja tilastokeskuksen ennusteissakin on vielä asukasluvun lievää laskua lähivuosiksi, mutta kun Kesko saa tilastokeskukselta ajantasaiset tiedot, niin pääkonttorin herrat Helsingissä alkavat katsella aluetta uudella mielenkiinnolla.

 

Erikoiskaupoissa paikkakunnan ostovoimaa syö erityisesti nettikauppa ja myös lähialueen kauppakeskukset.

– Mahtaisko nuorilla mennä erikoiskauppaostoksista jo puolet netin kautta, me vanhemmat ostamme vielä perinteisistä kaupoista vaikka sitten maksammekin pari kymppiä enemmän.

Kun nettikauppaan tottuneiden määrä koko ajan kasvaa, niin asukasluvun kasvun paikkakunnalla pitää olle merkittävä, jotta uuden erikoisliikkeen tulo olisi kannattavaa.

– Jos Uudessakaupungissa saadaan asukasluku nousemaan lähemmäs 20 000:tta, niin silloin voisi kuvitella, että erikoiskauppojakin alkaa palaamaan tänne.

 

Setänen esitteli myös tilaston siitä, miten vähittäiskaupan ostovoima jakaantuu eri ryhmiin asukasta kohden.

Varsinais-Suomessa vähittäiskauppaan kulutettiin vuonna 2016 keskimäärin 7400 euroa asukasta kohden. Siitä valtaosa eli 3179 euroa kului päivittäistavaroihin, terveyteen ja hyvinvointiin meni 819 euroa, vapaa-aikaan 658 euroa, tekniseen erikoiskauppaan 591, kodin sisustamiseen 502, rautaan 769 ja alkoon 253 euroa.

Vähittäiskaupan lisäksi kului autoon ja varaosiin 1723 euroa, autohuoltoon 440 ja huoltamoon 814 euroa.

Luvuissa on aikamoista vaihtelua maakuntien kesken. Paikkakuntakohtaisia lukuja Setänen ei esitellyt, ne ovat jo liian tulenarkaa dataa levitellä julkisuuteen.