Ennaltaehkäisy ja yksilö sosiaalityön ytimessä

Kaupungin sosiaalipalvelut jakaantuvat karkeasti ottaen kolmeen alueeseen, on aikuissosiaalityö, lastensuojelu ja vammaispalvelut, joiden sisällä on vielä tarkempaa tehtävienjakoa. Henkilökuntaa on noin 40. Vammaispalvelupuolella on lisäksi kaksi omaa yksikköä eli 15-paikkainen palvelutalo Merililjakoti ja Pajalan toimintakeskus.

– Periaatteessa pidämme huolta kaupunkilaista. Asiakkaamme ovat kaikki yksilöitä ja myös heidän syynsä ovat yksilöllisiä, joillakin kasaantuu monenlaisia ongelmia, joillakin on joku pitkäaikainen ongelma tai sitten tulee jokin äkillinen kriisi, työttömyys, sairaus tai muu sellainen, kertoo kaupungin sosiaalityön johtaja Lauri Heino.

Toiminta ei tietenkään ole pelkkää kriisien ratkomista, vaan yhä enenevässä määrin sosiaalipuolellakin pyritään ennaltaehkäisemään ongelmien syntyä.

– Esimerkiksi jokainen lapsen huostaanotto on inhimillinen tragedia ja taloudellisesti kaupungille kallis, siksi perheiden ongelmiin pyritään pääsemään kiinni ajoissa ja estämään tilanteiden kriisiytyminen.

Perustoimeentulon hallinta siirtyi vuoden vaihteessa kunnilta Kelalle ja se on antanut entistä parempia mahdollisuuksia tehdä palvelutarpeen arviointeja ja aikaa syventyä ongelmien syihin eikä vain tehdä maksatuspäätöksiä.

– Meille jäi edelleen harkintaan perustuvat täydentävän ja ennaltaehkäisevän tuen maksatus, joten kyllä kuntakin edelleen jakaa rahaa.

Kaiken kaikkiaan työ sosiaalipuolella on viime vuosikymmeninä laajentunut ja raja-aidat esimerkiksi terveyspuolen kanssa madaltuneet.

– Erityisesti sosiaali- ja terveysjohtajan Sari Rantasen yksi perusajatus on ollut madaltaa raja-aitoja sote-palveluissa ja muutenkin koko kaupungin organisaatiossa. Moniammatillista yhteistyötä tehdään paljon, sillä monilla asiakkaillamme on monenlaisia ongelmia eikä ole järkevää, että hänen luonaan käy erikseen meidän henkilö ja terveyspuolen henkilö.

Muutos on vaatinut työntekijöiltäkin paljon. Kun vielä huomioi esimerkiksi yhteiskunnan muutoksen niin työ nykyään sosiaalipuolella on monipuolista ja Uudessakaupungissa on mm. Facebook otettu uraauurtavasti ja ennakkoluulottomasti yhdeksi aikuissosiaalityön työvälineeksi.

– Sosiaalipuolelle on perinteisesti hankala saada työntekijöitä, mutta me on pärjätty siinä kisassa kohtalaisesti. Ja porukka on erittäin loistavaa ja tekemisen henki on hyvä. Tunnetaan kustannusvastuu, mutta lähdetään kuitenkin aina asiakas edellä.

Sosiaalipuolen lainsäädäntö on vähintään haastavaa ja työntekijän tulee tuntea se hyvin. Tärkeämpää on kuitenkin huumorintaju ja kyky tulla toimeen ihmisten kanssa, niitä eivät muut taidot voi korvata.

– Puhumalla asiat selviävät, joskus on joku lähtenyt ovet paukkuen, sillä asioita joudutaan tulkitsemaan ja silloin voi tulla erimielisyyksiä. Mitään vakavampia mielenilmauksia ei työtekijöihin ole kohdistettu.

Sosiaali- ja terveyspuolen ensi vuoden talousarviossa on sosiaalipuolen kulut puristettu pienemmäksi, mitä kaupunginhallituksen kehys antoi raamia.

– Mitään toimintaan liittyviä muutoksia ei ole tulossa, eikä talousarviossa ole tarvinnut karsia mitään toimintoja vaan se on tehty realistisesti. Asiat on vain saatu sujumaan joustavasti ja samalla taloudellisesti.

Sosiaalipuolen, kuten terveyspuolenkin talousarvioon liittyy tietenkin aina enemmän ennalta arvaamattomuutta kuin monen muun asian kohdalla.

– Asiakas hoidetaan lakien ja säädösten mukaan eikä siinä voida katsoa talousarviota, aivan kuten terveyspuolellakin potilas hoidetaan, vaikka budjetti olisi käytetty.

Paikkakunnan parantunut työllisyystilanne ja yritysten positiivinen vire on helpottanut esimerkiksi kuntouttavaan työtoiminnan tarvitsemien paikkojen saantia.

– Toisaalta paikkakunnan asuntotilanne on tiukka ja jostain syystä asuntonsa menettäneelle on ollut vaikea löytää paikkaa.

Osaltaan asukasmäärän kasvu aiheuttaa osin samanlaisia ongelmia kuin aikanaan 1970-luvulla. Poliisikin on jo havainnut, että tehtävät Uudessakaupungissa ovat lisääntyneet ja se tullee näkymään jollakin tavalla myös sosiaalipuolella jollain aikavälillä.

Aikuissosiaalipuolella on panostamalla saatu esimerkiksi kelan työmarkkinatuen kuntaosuuden sakkomaksuja saatu merkittävästi vähennettyä.

Lastensuojelun puolella iso asia on ollut jonkin aika sitten perustettu Perhekeskus, jonka alaisuuteen perheneuvola siirtyi vuoden alussa. Siellä tehdään juuri sitä sosiaalityötä ja lastensuojelun ennaltaehkäisevää työtä, jolla tulevat kriisit pyritään välttämään.

Lauri Heino on kotoisin Raumalta ja työskennellyt mm. Pyhärannassa. Uudenkaupungin sosiaalityön johtajaksi hän tuli parisen vuotta sitten Porista.

– Alun perin kouluttauduin sosiologiksi, mutta se on enemmän tutkijan hommaan. Itse halusin tehdä enemmän ihmisten kanssa työtä ja hankin sosiaalityön pätevyyden, osin myös siksi, että alalla oli hyvät työnäkymät.

Asemastaan huolimatta hän pitää tärkeänä pysyä maan pinnalla eli hän tekee myös käytännön työtä asiakkaiden parissa.