Yara panostaa jatkuvaan parantamiseen

Yaran Uudenkaupungin tehtaalla on tämän vuoden aikana käynnistetty jatkuvan kehityksen ohjelma, jonka avulla tehdas pidetään kireässä kilpailutilanteessa kilpailukykyisenä ensi vuonnakin ja vuosikymmeniä eteenpäin.

– Viime vuonna tehty tehtaan laajennus ja tänä vuonna toteutetut muut uudistukset ovat onnistuneet ja ihan näinä päivinä syntyy uusi tuotantoennätys, vaikka vuotta on vielä reilu kuukausi jäljellä, sanoo tehtaanjohtaja Tommi Hevonoja.

Ihan 1,3 miljoonaan tonniin ei tänä vuonna päästä, mutta jo ensi vuonna raja ylittynee.

Laakereilleen ei kuitenkaan auta jäädä lepäämään. Kilpailu alalla on kova ja kilpailijat pyrkivät koko ajan tekemään myös edullisemmin ja laadukkaammin.

– Yara-konserni on käynnistynyt Pro800-strategian tuottavuuden edelleen kehittämiseksi. Se tähtää konsernitasolla merkittäviin säästöihin ja meidän on omalta osaltamme päästävä meille asetettuihin tavoitteisiin. Jatkuvalla kehittämiselle me varmistamme sen, että toiminta täällä jatkuu. Pitää pysyä vähintään askeleen edellä kilpailijoita.

 

Projektin vastuuhenkilönä Uudessakaupungissa toimii Elina Hakala tittelillä CIM eli Continuous Improvement Manager. Keväällä toimintaa käynnistämässä oli iso joukkue konserniväkeä, mutta nyt Elina vie sitä yksin eteenpäin.

– Liikkeelle lähdettiin normaalisti, eli alussa oli kova innostus, mutta sitten tuli kesälomat ja muutenkin alkuinto kuihtui. Yritän puskea ajatusta eteenpäin ja nyt ollaan taas päästy vauhtiin.

Elina keskusteli jokaisen työntekijän kanssa ja tuloksena oli jopa 200 erilaista parantamisideaa, jotka on osastoittain aikataulutettu ja jaettu toteutusvastuut.

– Edistymistä seurataan viikottain ja pidetään huoli, että ehdotukset toteutetaan ja että ne myös sisäistetään eli niitä hyödynnetään kuten on ollut tarkoitus.

Yaralla on ennenkin kerätty parannusehdotuksia henkilöstöltä, mutta ideoiden kerääminen, toteuttaminen ja seuranta on viety uudelle tasolle.

– Hyviä ideoita on tullut niin paljon, että haasteeksi on muodostunut niiden priorisointi. Jokainen kun haluaisi tietenkin oman ideansa toteutettavan heti.

 

Uudenkaupungin tehtaan isot investoinnit ovat siis osoittautuneet onnistuneiksi. Uusi tuotantolinja käynnistettiin reilu vuosi sitten, viime kesänä uudistettiin yksi vanha linja ja ensi kesänä toinen ja tuotannon lisäykseen liittyen rakennettiin uusia varastotiloja ja kuljettimia ja parannettiin muuta ympäristöä.

– Uusi linja lähti arvioitua nopeammin kunnolla käyntiin ja oma henkilöstö oppi nopeasti sen niksit ja pienten alkuvaikeuksien jälkeen tuotannon määrä ja laatu ovat olleet erinomaisia.

Uusikaupunki sai syksyllä Yaran sisäisessä kilpailussa ykköspalkinnon tuottavuuden kehittämisestä. Iso osa siitä perustui tuotannon onnistuneeseen kasvattamiseen, mutta tehtaalla on myös pystytty karsimaan kuluja eli tärkeä luku kustannukset tuotettua tonnia kohden on alentuneet jopa 25 prosenttia eli erittäin merkittävästi.

– Kunniakirjan lisäksi palkintoon liittyi 10 000 euron rahapalkinto. Se annetaan työntekijöiden päätöksellä hyväntekeväisyyteen, kohteet on vielä nimeämättä.

 

Uudenkaupungin tehdas sai syksyllä Yaran sisäisen palkinnon toiminnan merkittävästä tehostamisesta.

Konsernitason parantamistavoitteiden lisäksi tehtaalla on laadittu Uki2025-tavoitetila. Siinä yhtenä tavoitteena on päästä viimeistään tavoitevuonna yli 1,5 miljoonan tonnin lannoitetuotantoon.

– Siihen ei päästä vain tehdasta kehittämällä, vaan tarvitaan myös panostuksia toimintaketjuun. Raaka-aine pitää saada sujuvasti sisään ja valmis tavara sujuvasti laivoihin, se vaatii parannuksia mm. varastointiin ja kuljettimiin ja jossain vaiheessa eteen saattaa tulla myös sataman kapasiteetti.

Uuden tuotantolinjan onnistunut käynnistäminen on rohkaissut miettimään seuraavaa isompaa parannusta.

– Mietimme nyt, miten saisimme vanhasta NPK1-linjasta lisää irti. Olemme aloittaneet selvittelyt sen uudistamisesta.

 

Parannetun väylän ansiosta entistä isommat laivat pääsevät Yaralle ja niitä on viime kuukausina myös käynyt. Väylän kasvanut liikenne Yaran ja autotehtaan kasvun vuoksi on aiheuttanut muutamia odotteluja, mutta se ei ainakaan vielä ole muodostunut merkittäväksi pullonkaulaksi.

– Radan sähköistys tekee raaka-ainekuljetuksista turvallisempia ja edullisempia. Se valmistunee ehkä joskus 2020. Omassa satamassa emme voi sähkövetureilla operoida, sillä siellä kulkee liikaa erilaisia putkistoja ja kuljettimia.

Asiat ovat siis kutakuinkin kunnossa, mutta kilpailukyky tulee säilyttää tulevaisuudessakin. Yksi mahdollinen positiivinen seikka voi tulla EU-lainsäädännön kautta.

– Meidän vahvuus on Siilinjärveltä saatava puhdas apatiitti. Jos EU:ssa toteutetaan mietinnässä olevat tiukemmat vaatimukset lannoitteiden raaka-aineille, niin silloin meidän kilpailuasemamme paranee.

 

Tommi Hevonoja nimettiin kesällä koko Yara Suomi Oy:n toimitusjohtajaksi. Organisaationa Yara toimii operatiivisesti sektoreittain, mutta maayhtiö vastaan määrätyistä lakisääteisistä toiminnoista.

– Maayhtiön johtaja vastaa, että täällä toimitaan lakien mukaan, lisäksi hän huolehtii segmenttien välisen yhteistyön ylläpidosta ja kehittämisestä ja muutamista muista osakeyhtiön velvollisuuksista.

Yhtiön pääkonttori on Espoossa, mutta käytännössä Hevonojan aika edelleen kuluu pääasiassa Uudessakaupungissa tehtaan asioiden parissa.

 

Artikkelikuva: Jatkuvan parantamisen tie ei ole suora ja tasainen, näyttää Elina Hakala.

 

Vanha toimistorakennus on purettu, mutta uuden rakentamisesta ei ole vielä päätöksiä.