Rajojen sulkeminen olisi Suomelle kallis ratkaisu

Uudenkaupungin itsenäisyyspäivän juhlassa juhlapuheen pitänyt maakuntajohtaja Kari Häkämies muistutti, miten oleellinen osa Turun seudulla on Suomen historiassa ja kulttuurissa, Turun katedraalikoulu perustettiin jo 1200-luvulla, siihen aikaan Helsingissä istui vain lokki kivellä.

– Olisiko sodissa ja niiden jälkeisissä rauhan töissä osoitettu tarmokkuus ja kansallinen ylpeys ollut mahdollista, jos itsenäisyyttä ei olisi alettu rakentaa jo satoja vuosia aikaisemmin. Mitä olisi itsenäisyys esimerkiksi ilman omaa kieltä, Häkämies kysyi.

Agricola oli lounaisesta Suomesta, kuten moni muukin Häkämiehen luettelema merkkihenkilö alkaen B. H Crusellista, Sibeliuksen jälkeen Suomen tunnetuimmasta säveltäjästä.

 

– Itsenäisyys tarvitsee siis perinteensä, mutta muuttumaton se ei ole. Luulimme muutama aika sitten, että kylmä sota on ohi eikä Euroopan mantereella enää sodita. Sitten puhkesi Balkanin kriisi. Nyt Venäjän ja Yhdysvaltain välit ovat kireät, puhumattakaan Pohjois-Korean diktatuurimaan arvaamattomuudesta.

Häkämiehen mukaan Suomen poliittisen johdon on kyettävä tunnistamaan oman maansa etu muuttuvissa olosuhteissa, mikä ei suinkaan ole helppo tehtävä.

– Ollessani oikeusministeri Suomella valmisteltiin nykyinen perustuslaki. Siinä olisi haluttu kaventaa presidentin valtaoikeuksia myös ulkopolitiikassa. En sitä hyväksynyt, mutta en toki osannut ennustaa kuinka nopeasti olisimme tilanteessa, jossa ei saa olla epäselvyyttä siitä, kuka johtaa maan ulkopolitiikkaa.

 

Menneinä vuosisatoina hallitsijat ovat mitanneet asemansa mahtavuutta aika usein pelkästään sotimalla. Sotia käydään edelleen, mutta Häkämiehen mukaan vauraus on nykyään yhä useammin kriteeri, jolla valtaa mitataan.

– Taloudesta on tullut yhä tärkeämpi osa ulkopolitiikkaa, erityisestä tämä näkyy suurvaltojen tekemisissä. Yhdysvallat on aina vaalinut suhteita öljyä tuottaviin maihin, Kiina rakentaa Afrikkaa ja ottaa maksut raaka-aineissa. Venäjä ja Saksa sietävät toisiaan ainakin kohtuullisesti, koska kaasu on niille yhteinen intressi.

Pienen maan itsenäisyys on heikolla pohjalla, jos sen talous horjuu. Suomen ennuste näytti tässä suhteessa vielä kaksi vuotta sitten kovin heikolta.

– Onneksi muutos parempaan on tapahtunut ja hienoa on, että kotimaakuntamme on uuden taloudellisen nousun lipunkantaja.

 

Häkämiehen mukaan on rehellisesti myönnettävä, että maakuntamme saa melkoisia apuja ulkopuolelta.

– Meyerin telakka on saksalainen perheyritys, Suomen toiseksi suurin yhteisöveron maksaja lääkeyritys Bayer tulee samasta maasta, ja ainakin kaikki uusikaupunkilaiset tietävä, mistä Mersu on kotoisin.

Avuista huolimatta meidän on syytä röyhistää rintaamme, sillä Häkämiehen mukaan ei taatusti ole sattumaa, että raakaa kansainvälistä kilpailua käyvät yhtiöt luottavat Suomeen ja suomalaisiin.

– Meillä on korkea koulutustaso, me suhtaudumme työhön vakavasti ja olemme avoin ja turvallinen eurooppalainen valtio.

Pakolaisvirtojen liikkuessa Euroopassa löytyy joka maasta, niin myös Suomesta voimia, jotka haluavat sulkea rajoja.

– Luulevatko nämä piirit, että suuret maailmanlaajuiset yhtiöt haluavat asioida eristetyn Suomen kanssa?

 

Suomalaisen yhteiskunnan ja politiikan vahvuus on aina ollut kyky nähdä ja sopia asioita yli yhteiskunta- ja puoluerajojen. Suomalainen yhteishenki on vienyt läpi monien vaikeuksien.

– Aivan viime aikoina on kuitenkin virinnyt keskustelu siitä, että olemmeko olleet liian konsensushakuisia. Olemmeko luoneet yhteiskunnan, jossa pääsee liian helpolla? Eikä jokaisen tarvitsekaan yrittää, jos ei halua?

Häkämiehen mukaan kysymys on vaikea, siihen pistää vastata kyllä ja ei. Itsestään selvää on, että sotien jälkeinen aika, jolloin jokaisen piti hankkia jokapäiväisen leipänsä itse, koska mitään apuja ei ollut, on kauas taakse jäänyttä elämää.

– Tänä päivänä, jos joku ei halua työtä tehdä, olemme perustuslakiimme saakka kirjanneet turvan näin ajattelevalle ihmiselle.

Työelämä on muuttunut ammattitaitovaatimusten suhteen merkittävästi, helppoja töitä ei enää juuri ole ja siksi podemme samaan aikaan aivan liian suurta työttömyyttä ja pahenevaa työvoimapulaa.

– Tätä ongelmaa ei yhtään helpota se, että maksuttomuudesta huolimatta joka kuudes 20-26-vuotias suorittaa vain peruskoulun. Yhteiskunnassamme riittää haasteita, joiden ratkaiseminen ei ole yksinkertaista.

 

Itsenäisyyspäivän juhlan päätteeksi yleisö, Laulu-Veikot ja VPK:n soittokunta.