Kalastusalueet muuttuvat kalatalousalueiksi ja laajenevat

Suomessa on tällä hetkellä noin 220 kalastusaluetta, mutta niiden määrä tulee reilun vuoden kuluttua supistumaan rajusti. Samalla kalastusalueen nimi muuttuu kalatalousalueeksi.

Ely-keskukset ovat vahvistaneet uusien, vuoden 2019 alussa voimaan tulevien alueiden rajat. Kalatalousalueita tulee olemaa 118 kappaletta.

Varsinais-Suomen ja Satakunnan alueella muutos on muuta maata suurempi, sillä täällä toimii 32 kalastusaluetta, uudistuksen jälkeen kalatalousalueita on enää 12.

Muutokset koskevat tietenkin myös Uudenkaupungin seutua. Päätöksen mukaan Kustavin ja Uudenkaupungin kalastusalueet yhdistyvät uudeksi kalatalousalueeksi, samoin Laitilan ja Velhovesi-Ruotsinveden kalastusalueet. Niiden rajoihin ei tule kuitenkaan muutoksia.

Yhdistyneestä Kustavin ja Uudenkaupungin alueesta on valmistelun yhteydessä käytetty nimeä Isokari, Laitilan ja Velhovesi-Ruotsinvesi alueesta nimeä Sirppujoki.

 

– Uudistuksen tavoitteena on kalakantojen kestävä käyttö ja hoidon järjestäminen entistä paremmin, Pohjois-Savon ELY-keskuksen kalastusbiologi Teemu Hentinen kertoo.
Uuden kalastuslain perusteella vesialueet jaetaan kalatalousalueiksi niiden omistussuhteista ja hallinnollisista rajoista riippumatta. Kalatalousalueet muodostuvat kalataloudellisesti riittävän suuresta yhtenäisestä alueesta.
Aluetta määritettäessä on otettu huomioon kalastuksen tarkoituksenmukainen järjestäminen ja vaelluskalojen elinkierto. Rajoihin vaikuttivat myös sosiaalisen kestävyyden näkökulmat.

 

– Kalatalousalueet aloittavat toimintansa vuoden 2019 alussa. Niiden ensimmäisiä tehtäviä on laatia alueilleen käyttö- ja hoitosuunnitelmat, joiden tarkoituksena on turvata alueen kalavarojen kestävä ja monipuolinen tuotto ja käyttö sekä biologinen monimuotoisuus, Hentinen kuvaa.
Lisäksi kalatalousalueet edistävät vapaa-ajan sekä kaupallisen kalastuksen toimintaedellytyksiä.

 

Uudet kalatalousalueet perustuvat kalatalouden yhteistyöryhmien esityksiin ja niistä annettuihin lausuntoihin. Kalatalouden yhteistyöryhmät ympäri Suomen tekivät omien alueidensa kalatalouspalveluista vastaaville ELY-keskuksille (Varsinais-Suomi, Pohjois-Savo, Lappi) ehdotukset vesialueiden jakamiseksi kalatalousalueisiin.
Yhteistyöryhmien rooli korostuu myös jatkossa, kun muun muassa kalatalousalueiden käyttö- ja hoitosuunnitelmia laaditaan ottaen huomioon valtakunnalliset hoitosuunnitelmat ja ohjelmat.ELY-keskusten päätökset ja karttapalvelu sekä yhteistyöryhmien esitykset ja esityksistä annetut lausunnot ovat nähtävillä ELY-keskuksen internetsivuilla eli tästä.
Suomessa toimii kymmenen ELY-keskusten asettamaa alueellista kalatalouden yhteistyöryhmää. Kalatalousaluejakoa ovat olleet tekemässä yhteistyöryhmissä nykyisten kalastusalueiden edustajat ja suuri joukko kalatalouden toimijoita ja sidosryhmien edustajia.