Neljä vuotta muutoksia tarpeen vuoksi

Nelisen vuotta Uudenkaupungin sosiaali- ja terveysjohtajana toiminut Sari Rantanen sanoo, että vain muutos on alalla pysyvää. Toimintoja on viime vuosina muokattu joustavampaan ja asiakaskeskeisempään suuntaan, mutta työtä riittää takuulla tulevaisuudessakin.

– Tämän neljän vuoden voisi tiivistää ennaltaehkäisyyn. Jokaisella sote-alueella eli terveydenhuollossa, vanhustenhuollossa, lapsiperheiden palveluissa ja niin edelleen on voimavaroja siirretty ennaltaehkäisevään työhön ja kotihoitoon ja laitospaikkoja on vähennetty.

Konkreettinen organisatorinen muutos on esimerkiksi Hyvinvointineuvolana aloitettu ja nykyään Perhekeskuksena tunnettu palvelukokonaisuus lapsiperheille.

– Eivät lapsiperheiden ongelmat varsinaisesti ole vähentyneet, mutta niihin päästään kiinni aiemmin eivätkä ne pääse kasvamaan niin pahoiksi.

 

– Vanhustenpalveluissa on lisätty kotipalveluita ja kuntoutusta, on tullut Kuunari ja niin edelleen. Terveyspalveluissa on lisätty neuvontaa ja erilaisia terveydenhoitajien vastaanottoja.

Vertailu vastaaviin kaupunkeihin osoittaa, että painopisteen muutos on jo tuottanut tulosta ja esimerkiksi ympärivuorokautisessa hoidossa olevien vanhusten määrä on suhteessa pienentynyt.

Pääosa vanhuksista haluaa asua kotona mahdollisimman pitkään, mutta ristiriitojakin tulee omaisten, vanhusten ja vanhuspalelun työtekijöiden välillä.

– On esimerkiksi vanhuksia, jotka kyllä fyysisesti tai henkisesti pärjäisivät yksin kotona, mutta he tuntevat yksin kotona turvattomuutta ja jopa pelkoa. Heistä puhutaan suhteellisen vähän. Toivottavasti kaupunkiin tulossa olevat vanhuksille suunnitellut senioritalot tuovat osittain helpotusta tähän pulmaan.

 

Ensi vuoden talousarviossa on paljon uusia toimia sote-puolelle, erityisesti terveydenhuoltoon. Kyseessä on Rantasen mukaan useita vuosia jatkuneen patouman purkaminen ja samalla panostusta ennaltaehkäisevään toimintaan ja pullonkaulojen avaamista.

– Terveyspuolelle ei moneen vuoteen ole satsattu ja olimme valtakunnallisilla mittareilla monissa asioissa häntäpäässä. Nyt suunta on mielestäni oikea, uskon vahvasti, että perusterveydenhuoltoon panostaminen on asia, joka kannattaa kaikin tavoin.

Toimiva perusterveydenhuolto pienentää erikoissairaanhoidon kuluja. Tosin Uusikaupunki on niin pieni kunta, että muutamakin erikoissairaanhoidon erikoiskallis hoito saattaa tilapäisesti peittää alleen positiivisen trendin.

Perusterveydenhuoltoon panostaminen on myös tavallaan valmistautumista soteen, vaikka kaikki uudet toimet ovat nykytilanteenkin mukaan hyvin perusteltuja ja tarpeellisia.

 

Toinen kaupungin sosiaali- ja terveyspuolen teema viime vuosina on ollut raja-aitojen kaataminen. Aiemmin oltiin tiukasti kiinni omissa sektoreissa ja omissa rahoissa, nyt siitä on päästy merkittävässä määrin eroon.

– Asiakas on otettu keskiöön, hänen ongelmansa ja tarpeensa kartoitetaan ja apua annetaan hänen näkökulmastaan, ei sektorin tai organisaation kannalta tai mietitä ensimmäiseksi, että kuka tämän maksaa.

Ajattelutapaa on toteutettu sote-sektorin sisällä, mutta laajemminkin eri palvelukeskusten välillä. Sivistyspalvelujen kanssa sitä on enemmän, mutta myös teknisen palvelukeskuksen kanssa esimerkiksi Puustissa.

– Soten tuomat uudistukset ja muutokset eivät minua henkilökohtaisesti pelota, vaan uudenlainen tekeminen ja suunnittelu ovat mielenkiintoista, mutta se huolestuttaa, miten tällaiset rajoja ylittävien hyvien käytäntöjen käy soten tullessa.

 

Soten osalta tulossa on ratkaiseva kevät, kun laki saadaan eduskunnan käsittelyyn. Maakunnassa soten valmistelu hetkeksi laantui viime vuonna tehdyn siirtopäätöksen jälkeen, mutta nyt on taas aktivoiduttu.

– Kevään kalenteri näyttää, että Turun käyntejä on tulossa ihan tarpeeksi, kaksi tai kolmekin eri valmisteluryhmää saattaa kokoontua viikon aikana.

Valmistelussa on osittain kyseessä myös kaupungin omien asemien pönkittämistä sote-aikaa varten. Kaupungin tavoitteena on tietenkin taata asemansa ja mahdollisimman paljon lähipalveluja.

– Yksi soteen liittyvä huolenaihe ovat terveyden- ja hyvinvoinnin edistämiseen liittyvät palvelut. Maakunnalle tulee ehkä jonkinlainen pieni organisaatio siihen, mutta pääosin se jää kuntien kontolle.

Rantasen mielestä kuntien on varauduttava satsaamaan asiaan, organisoitava terveyden- ja hyvinvoinnin edistäminen yhteen organisaatioon, yhden henkilön vastuulle, joka huolehtii yhteyksistä maakuntaa ja järjestää toimintaa omassa kunnassa.

– Yhteyskunta ei kestä, jos terveyden- ja hyvinvoinnin edistämiseen ei soten tultua panosteta kunnolla.

 

Akuuttina ongelmana terveyspuolella on päivystyksen viime vuoden aikana kasvanut kuormitus. Uusien asukkaiden määrä on näkynyt selvästi.

– Autotehdas ja sen työterveyshuolto tekee omalta osaltaan parhaansa ja olemme neuvotelleet asioista yhdessä, mutta paljon tehtaan työntekijöitä tulee päivystykseen hakemaan sairauslomaa.

Kaupungin tulee palvelut tarjota kaikille tasapuolisesti, on apua tarvitseva oman kunnan asukas tai vielä muualla kirjoilla oleva. Muiden osalta kustannukset laskutetaan kyllä kotikunnalta, mutta ruuhkia se ei pienennä.

– Terveydenhoidon lisäksi paine on kasvanut oikeastaan kaikissa sosiaali- ja terveyspalveluissa, ehkä eniten päihde- ja mielenterveyspuolelle. Osalla muuttaneista on ollut hoitosuhde jo aiemmin, joka tietenkin jatkuu täällä, osa ongelmista on sitten kärjistynyt uudella asuinpaikkakunnalla ja siihen tarvitaan apua.

Kaupungin onkin tarkoitus tiivistää yhteystyötä autotehtaan kanssa entisestään, hyvin voiva työntekijä kun on kummankin etu.