Koulu- ja liikuntahankkeen päätöksenteosta

Mauri Kontun ja Timo A. Järvisen poliittinen muisti tuntuu olevan varsin lyhyt ja valikoiva, kuten viimeaikaisessa lehtikirjoittelussa on käynyt ilmi. He tukivat kaupunginhallituksessa 16.10.2017 Raimo Löfstedtin muutosesitystä, jolloin koko koulu- ja urheilutilojen hanke alkoi liikkua vaaralliseen suuntaan. Päätös nimittäin tehtiin hätäillen ja ilman asianmukaista valmistelua. Näin tapahtui, kun viikkoja kestäneen poliittisen pelin lopputuloksena Löfstedtin muutosesitys yllättäen tuli niukalla 6−5 äänestystuloksella kaupunginhallituksen esitykseksi kaupunginvaltuustolle.

Tuossa esityksessä haluttiin jo päättää koulujen ja urheilutilojen rakentamisesta yhdeksi rakennuskokonaisuudeksi. Siis ilman suunnitelmia, selvityksiä ja vertailevia laskelmia, joita Kontu ja Järvinen nyt itsekin jälkikäteen edellyttävät. Lisäksi haluttiin päättää elinkaarimallista ja kustannuskatosta. Tässä lainaukset kokouksen pöytäkirjasta:

”Käydyn keskustelun aikana Raimo Löfstedt ehdotti Mauri Kontun ja Johanna Kutilan kannattamana, että kaupunginhallitus päättää esittää kaupunginvaltuustolle, että Uudenkaupungin yhtenäiskoulun alueelle

– rakennetaan uusi yhtenäiskoulu / monitoimitalo

– rakennetaan uusi uimahalli / monitoimihalli

ja, että rakennukset tehdään yhtenä rakennuksena.Rakennus rakennetaan elinkaarimallin mukaisesti nykyisen palloiluhallin ja keskuskeittiön yhteyteen.”

”Kokonaisuuden rakentamiskustannukset eivät monitoimihallin toteuttamisesta huolimatta saa olennaisesti nousta siitä mitä uudisrakennusten kustannuksista valtuusto on päättänyt koulurakennuksen ja uimahallin (yhteensä 34.051.000 €) ja että olennaisen kustannusnousun raja on ottaen huomioon hankkeen laajuuden kasvu aiemmin esitetystä 15 % (jolloin kokonaisuus olisi max 39,2 milj. €).”

 

Pöytäkirjaan merkittiin myös Sami Laaksosen virallisesti hallituksessa jättämä eriävä mielipide, joka kohdistuu koko tähän riittämättömästi valmisteltuun päätökseen. Varsinaisessa kirjallisessa versiossa on yksi sivu kuvausta tilanteesta. Toisen sivun kymmenen kohtaa keskittyvät hankkeen ja erityisesti elinkaarimallin riskeihin tarkoituksenaan nostaa esille valmistelussa huomioitavia asioita.

Päinvastoin kuin esityksessä myös väitetään, valtuusto ei ole koskaan päättänyt mitään koulurakennuksen ja uimahallin sekä monitoimihallin kustannuksista. Halusimme tuoda tämänkin asiakohdan esiin, sillä on kummallista että jo hallituksessa 16.10. ja sitten uudemman kerran valtuustossa 30.10.2017 viitattiin tosissaan päätökseen, jota ei ole edes olemassa. Tämä kertoo omaa kieltään valmistelun ongelmista.

 

Valtuuston käsittelyssä 30.10. hyväksyttiin yksimielisesti Matti Ankelon kompromissina tekemä muutosesitys. Siinä poistettiin hankkeelta liian aikaisin ja perusteitta määritelty kustannuskatto ja jätettiin rakennusten sijoittelu suunnittelun edetessä päätettäväksi. Lisäksi siinä muun muassa ensimmäistä kertaa tarkkaan määriteltiin, mitä toimintoja uusiin rakennuksiin sijoittuu sekä päätettiin tilojen muunneltavuudesta ja monitoimisuudesta esimerkiksi nuorisotoimen ja kansalaistoiminnan käyttöön.

On sanojen muotoilu sitten Heikki Walan toisessa yhteydessä käyttämä ”suunnittelu päättää” tai valtuuston päätöksen ”päätetään suunnittelun edetessä”, on itsestään selvää, että viime kädessä valtuusto tekee kyseiset päätökset. Tätä ei kukaan ole kiistänyt. Tuskin Kontu ja Järvinenkään ovat kovin mielissään, jos sanatarkasti saivarrellen väittää heidän kirjoituksensa otsikon ”Väärän tiedon vääristämistä” tarkoittavan, että he kirjoituksessaan haluavat tarkoituksellisesti vääristää väärää tietoa.

Merkillistä, miksi Järvinen ja Kontu vastustavat kansalaiskyselyn tekemistä kaupungin tulevaisuudelle tärkeässä asiassa, vaikka Järvinen itse on ollut hallituksessa vaatimassa asukaskyselyjä suureen rakennusprojektiin liittyen. Olemme sekä kaupungin että muiden toimijoiden toteuttamien kuntalaiskyselyjen kannalla, koska niiden avulla asukkaiden näkemykset ja asiantuntijuus palveluiden tulevina käyttäjinä voidaan selvittää parhaiten. Toki päätökset aina jäävät poliittisten päättäjien tehtäväksi suunnittelun ja valmistelun tuottaman tiedon pohjalta.

 

Kontu ja Järvinen kirjoittavat: ”Jokaiselle vastuulliselle kuntapoliitikolle ja virkamiehelle tulisi olla selvää se, että vain tietoon ja laaja-alaiseen arviointiin perustuen voidaan päättää merkittävistä kysymyksistä…” Kummallista kyllä keskustan ja oikeiston edustajat eivät ajatelleet näin lokakuussa, kun päätöksiä elinkaarimallista oltiin tekemässä ilman todellista tietoa ja harkintaa. Ainakaan nykyiselle valtuustolle ei ole koskaan esitetty minkäänlaista eri toteuttamismallien etujen ja haittojen vertailua, saati sitten kustannusvertailua. Selväksi kävi, että elinkaarimallia ei haluttu aidosti vertailla muiden mallien kanssa. On siis kyseenalaista esittää lehdessä, kuinka aiheesta on jaettu tietoa ”hyvin kattavasti”, kun näin ei tosiasiassa ole. Kaikkineen, kun valtuusto teki 30.10.2017 Uudenkaupungin historian suurinta investointipäätöstä, päätösesityksen liitteenä ei ollut ensimmäistäkään asiakirjaa! Ei kustannuslaskelmia ja -vertailuja, ei rakennusten sijoittamisvaihtoehtoja, ei kerta kaikkiaan mitään!

Inspiran (Kuntarahoitus) johtajan DI Riku Tolvasen mukaan (Kuntatalo 15.11.2017, materiaali löytyy tästä) Suomessa on tehty tai vireillä 45 elinkaarimallin kouluhanketta. Nämä 45 hanketta keskittyvät 15 kuntaan, vaikka kuntia on Suomessa 311. Kaiken lisäksi näistä 28 hanketta on keskittynyt vain kolmeen kuntaan eli Espooseen (12), Porvooseen (8) ja Kuopioon (8). Muut 17 hanketta keskittyvät seuraaviin kuntiin, joita on 12 kappaletta: Mäntsälä, Haukipudas, Hollola, Hämeenkyrö, Hämeenlinna, Jyväskylä, Parkano, Tyrnävä, Kokkola, Pudasjärvi, Oulu ja Sodankylä. Mistään kuntien enemmistön mukaisesta välttämättömästä valinnasta ei elinkaarimallin valinnassa siis ole ollut kyse. Päinvastoin Uusikaupunki lähtee nyt kokeilemaan siipiään toistaiseksi harvojen kuntien valitsemalla tiellä.

Vetoamme vilpittömästi hyvään, keskustelevaan ja perusteltuun yhteistyöhön kaikkien poliittisten ryhmien kesken, jotta uusista kouluista ja liikuntatiloista saadaan mahdollisimman hyvät, kestävät ja toimivat. Tässä onnistuminen vaatii paljon työtä luottamusmiehiltä ja virkamiehiltä, joiden on kaikissa olosuhteissa kyettävä yhdessä ajamaan kaupunkilaisten yhteistä etua.

Sami Laaksonen

Kaupunginhallituksen jäsen, valtuustoryhmän pj (Vas)

Matti Ankelo

Opetus- ja kasvatusltk:n pj, valtuustoryhmän pj (Pro Uki)