Voik tommosi värei tost vaan klutata noi

Galleria Horisontissa avautuu torstaina Raimo Aarraksen näyttely Omakuva, joka nimensä mukaan sisältää Aarraksen maalaamia omakuvia. Saattaa äkkiä ajatellen kuulostaa tylsältä, mutta ei sitä todellakaan ole.

Maalauksiin tuo perspektiiviä niiden lähes 60 vuoden aikajakso, joka näkyy sekä kohteessa että maalausten tyylissä ja tekniikassa. Lisäksi maalaukset eivät ole useinkaan pelkkiä kasvokuvia, vaan mukana on erilaisia ympäristöjä, asuja ja muita esineitä, joita tutkimalla voi saada valaistusta taiteilijan persoonaan.

Vanhin omakuva on vuodelta 1951. Raimo Aarras pääsi Turun kaupungin taiteilijastipendin turvin parikymppisenä Pariisiin ja tutustui siellä eri taidesuuntiin ja ihastui erityisesti Henri Matissen tuotantoon.

– Voik tommosi värei tost vaan klutata noi, ajattelin ja tein Matissen innoittamana omakuvan ja tuommoinen siitä tuli. Se on myös vanhin maalaukseni, joka minulla itselläni on, Aarras kertoo.

 

Omakuvia on näyttelyssä yli 20. Yleensä omakuvan tekemiseen on ollut jokin erityinen syy, eikä niitä ole tehty säännöllisesti, vaan välillä on saattanut olla useita vuosia, uusin on vuodelta 2008.

– Kyseessä ei ole pelkkä omakuva vaan teokseen on yritetty aina saada mukaan jotain henkistä. Omakuvissa olen usein halunnut kokeilla jotain uutta tyyliä tai tekniikkaa, aivan kuten tuossa ensimmäisessä Matisse-tyylisessä omakuvassa.

Omakuvassa on sekin hyvä puoli, että malli ei maksa mitään, se on myös uskollinen ja katsoo juuri sinne päin kun haluaa,

– Omakuva on myös jokaiselle ihmiselle läheinen, teemme sen joka päivä useitakin kertoja peilin kautta ja näemme uudet rypyt ja mitä milloinkin.

Aarras myöntää, että Omakuva-näyttely jännittää paljon enemmän kuin ”tavallinen” näyttely.

 

Näyttelyä esitellyt taiteilija Valto Vaalikivi totesi, että omakuva ei ole vain omakuva, vaan se kuvastaa koko persoonaa.

– Kohteen ja tekijän väliin tulee ilmaisu, se on sitä taiteen tekemistä. Taiteilija muuttaa kohteen omalla persoonallisella tyylillään lopputulokseksi ja tämä pätee myös omakuviin. ”Näköistöitä” pidettiin aikanaan jopa ei-taiteellisina, Vaalikivi sanoi.

Omakuvassa maalaus itsessään sisältä jo jotain muuta kuin itse henkilön, esimerkiksi paikan, minne hän itsensä on sijoittanut. Siinä voidaan myös kokeilla erilaisia asentoja, ilmeitä, muotoja ja niin edelleen.

Mielenkiintoisena esimerkkinä Vaalikivi otti esille teoksen Depis, joka näkyy alla olevassa kuvassa. Siinä riittää tulkitsemista vaikka kuinka. Vaalikiven mukaan mielenkiintoista olisikin tietää, mitä on tapahtunut ennen kunkin omakuvan tekemistä.

 

Esillä olevista maalauksista muutama on ollut aiemmin esillä, mutta suurin osa ei, joten siinäkin mielessä näyttelyssä riittää katsottavaa.

Maalausten lisäksi mukana on myös ripaus Aarraksen muuta historiaa. Nuorena miehenä hän harrasti ilmailua, aluksi hyvällä menestyksellä ja saavutti palkintoja mm. lennokkikilpailuissa. Esillä on Aarraksen itse tekemä lennokki sekä Suomen ennätyksen kunniaksi myönnetty palkintolautanen.

Liitolentoharrastus päättyi sitten nuoren miehen uskaliaisuuden seurauksena kirjaimellisesti päin puuta.

 

Artikkelikuva: Raimo Aarraksen näyttely Omakuva on esillä Taidegalleria Horisontissa toukokuun 12. päivään asti.