Rahojen käyttöä ja koulukeskusta

Uudenkaupungin Sanomissa on käyty vilkasta keskustelua koskien elinkaarimallilla toteutettavaa koulu- ym. keskusta, Viikaisten koulurakennusta ja myös Kalantitaloa. Yhtenä pontimena keskustelulle on kh.vpj Kosken (dem.) aloite, jossa viitataan Viikaisten kouluun.

Kosken aloitetta luetaan siten, että aivan kuin kyse olisi erityisen vastuullisesta politiikasta sen suhteen, mihin kaupungillamme on varaa. Kyllähän toki aloitteen perusteluissa annetaan leima vastuullisesta taloudesta, mutta aloitteen esitysosa on ihan muuta maata. Siinä halutaan selvitettävän Viikaisten koulun säilyttämisen mahdollisuutta ja siihen pohjaavaa kustannusvertailua.

 

Jos Koski aidosti olisi huolissaan taloudesta, niin hän varmasti esittäisi jotakin aidosti taloutta koskevaa. Viikaisten koulun osalta kokenut kuntapäättäjä unohtaa, että jo edellisellä valtuustokaudella hän oli mukana vastaanottamassa selvitystä koulurakennusten kunnosta ja päättämässä jatkotoimista. Muun muassa Viikaisten koulun osalta todettiin ulkopuolisten asiantuntijoiden vertailulaskelmissa se, että peruskorjauksen laajuus olisi niin mittava, että teknisesti, taloudellisesti ja laadun varmistamiseksi on tarkoituksenmukaisempaa purkaa vanhat rakennukset ja rakentaa uusi.

Toki siis vaikka koko Viikainen voidaan säästää ja remontoida, niin ei se mallinvaihto taloudellista liikkumavaraa lisää. Myös kuntalainen Eero Hento (kesk.) on lehdissä liikkeellä samoilla apajilla. Hentolla ei selvästi ole tietoa siitä, että koulurakennusten kuntoa selvitettiin viime kaudella ja nimenomaan päädyttiin siihen, että uudisrakentaminen on edullisempi vaihtoehto.

Jossain määrin – ainakin Kosken aloitteessa – tuntuisi olevan kaikuja siitä, että valtuuston viime vuoden lokakuussa yksimielisesti hyväksymä elinkaarimalli halutaan ampua alas. Siihen tuntuu kuntapäättäjä saavan varsin vahvaa sivustatukea Mörnestä, vaikka iso osa virkamiehistä haluaakin edistää päätettyä hanketta.

 

Mihin meillä on varaa? Se on todella iso kysymys. Tuollaisen astianmakuisen aloitetehtailun sijaan kannattaa muistaa, että valtuustohan vielä tulee päättämään sen, toteutuuko hanke vai ei. Päätös tehdään siinä vaiheessa, kun kustannukset kokonaisuudesta ovat selvillä. Itse olin vuosi sitten ajamassa sitä, että hankkeelle olisi tullut päättää kustannuskatto, joksi esitin runsasta 39 miljoonaa euroa sisältäen monitoimihallin. Saavutimme upean 43 valtuutetun hyväksymän kompromissin toteutusmallista, mutta osana tätä kompromissia porvariryhmä joutui luopumaan kustannuskatosta.

Jos hyvinvointikeskuskokonaisuudesta tulee kaikkien toiveiden tynnyri suurine monitoimihalleineen, niin en minä aio hankkeen puolesta äänestää, jos kustannukset ja kaupungin kulut olennaisesti kasvavat siitä, mikä asiassa on keskustelussa esillä ollut. Kyllä hankkeen laajuus pitää viime kädessä mitoittaa sellaiseksi sekä toiminnoiltaan että erityisesti taloudeltaan, että se vastaa päätöshetkellä tiedossa olevaa kaupunkimme kantokykyä. Tähän vastuullisuuteen ei aloitteita tarvita.

 

Terveyskeskuksen tilanne on taloudellemme myös vakava. Kuten nyt voidaan havaita, alkuvuonna valtuustossa haettu aikalisä ostokiihkolle ei ole kuljettanut maata merelle. Suunnittelu on jatkunut ja väistötiloja valmisteltu. Ostoaikalisän vuoksi mitään dramaattista ei siis tapahtunut, vaikka siitä periukilaiseen tapaan esityksen tekijänä sain useita saavillisia sitä itseään niskaani. Terveyskeskusasia tullee kohta päättäjien pöytään ja siinä mitataan myös erilaisia käsityksiä vastuullisuudesta.

Kalantitalo on hämmentävä episodi. Kaupungin kiinteistöstrategian mukaan kohde on ollut todellakin myytävien listalla. Kuntalainen Runola oli valmis ostamaan kohteen yli 200.000 eurolla. Tiedossa oli, että Kalantitalo rivitaloineen on huonossa kunnossa ja lähivuosien tarpeelliset toimet tehdyn ja esillä olleen suunnitelman mukaan olivat useita satoja tuhansia euroja. Ja arvio ei sisältänyt lvi-saneerausta, jonka kanssa kokonaisuus ei miljoonasta kauas jäänyt.

Eli Kalantitalon myynnillä rahaa olisi tullut runsas parisataatuhatta ja nyt ei tule, mutta korjausvastuut jää. Eli myymättömyyspäätös – joka tehtiin vasemmiston ja proukin äänin – maksaa kaupungille kiinteistökuluna edellä mainittujen ääripäiden välissä olevan noin 1,2 M€. Eli aivan hitonmoisen kallis talo.

 

No, talosta halutaan tehdä maailmankuulu nähtävyys Vakka-Suomen alueella tehdyille vakoille ja juustomuoteille. Siivoset ovat sinänsä tehneet hienon työn keräämällä uniikin kokoelman, mutta jos oikeasti ollaan vastuullisia taloudessa, niin kokoelmaa ei kaupungin maksamana ruveta esittelemään. Edellä mainittujen kiinteistökulujen lisäksi kaupunki ottaa vastuulleen Kalantitalon muutosremontit ja näyttelyn vaatiman infran. Ja se ei ilman työntekijää ole mahdollista. Ei tarvitse olla kovin kaksinen ennustaja, niin näyttelyn ylläpito Kalantitalon sähkö- ja lämmitys- ja kiinteistönhoitokuluineen lisättynä näyttelyn vaatimalla vartioinnilla ja henkilöstöllä maksaa kuusinumeroisen summan vuodessa.

Ja kuka oikeasti uskoo, että näyttelystä tulee ikinä turisti- ja kävijävirtojen kohde? Tuskin kukaan, mutta ikään kuin asemansa pakottamana niin esittää muutama keskeinen poliitikko.

Eli kyllä taloutemme osalta on aidosti kysyttävä se, mihin meillä on varaa. Mutta ei taloutemme liikkumavara Viikaisten koulua säilyttämällä kasva. Ja taloushuolisten poliitikkojen olisi syytä aloitepuuhissaan olla aidosti huolissaan kuntataloudesta kokonaisuutena, ei pisteittäisenä populismin airueena.

Timo A. Järvinen

Valt, 1.vpj (Kok)