Elinkeinopolitiikalla luodaan pohjaa tulevaisuuteen

Jarkko Heinonen on toiminut puolitoista vuotta Uudenkaupungin elinkeinojohtajana. Aiemmin vastaavaan tehtävään liitettiin yleensä vaatimus uusien yritysten hankkimisesta, nykytilanteessa tehtävät kohdistuvat pääasiassa sen varmistamiseen, että hyvä tilanne säilyy jatkossakin. Se on paljolti taustalla tehtävää työtä, josta ei joka päivä löydy uutisoitavaa.

– Työvoimapulan ja osittaisen asuntopulan vuoksi tänne tuskin mikään yritys suunnitteleekaan laajaa uustuotantoa, ehkä jokin yritys, jolla on tännepäin alihankinta- ja muita suhteita voisi ajatella tuotannon käynnistämistä täällä, mutta ei isossa mittakaavassa sekään, Heinonen toteaa.

Kaupungin kannalta oleellista onkin pyrkiä kaiken keinoin varmistamaan, että täällä olevat yritykset, autotehdas ja monet pienemmät yritykset kykenevät maailmantalouden kasvaessa vastaamaan kysyntään, jotta ne eivät menettäisi asiakkaitaan vaan pystyisivät kasvamaan hallitusti.

– Siinä suhteessa oleellista on koulutetun työvoiman saanti ja yleensä turvata yritysten asiantuntijuuden riittäminen. Ja tietenkin kaupungin houkuttelevuuden lisääminen asuinpaikkana, sillä tänne muuttava työntekijä on aina paremmin sitoutunut kuin täällä vain töissä käyvä.

 

Uudessakaupungissa elinkeinopolitiikan pitää olla erilaista kuin vastaavankokoisen tai isommankin, mutta jonkun ison keskuksen kyljessä olevan kaupungin. Uusikaupunki on seutukuntakeskus ja siten oman alueensa veturi.

– Yritysten kannalta on ihan sama, missä kuntaraja menee. Ne katsovat aluetta laajemmin liikenneyhteyksien, työvoiman saannin ja asuntotilanteen kannalta. Toisaalta taas kunta on se, jolla on monopoli maankäytön suhteen ja kunnalla on myös resursseja luoda olosuhteita yritystoiminnalle.

Osa yritysten tarvitsemista resursseista taas on korkeamman kädessä eli esimerkiksi kuntarajat ylittävistä vesi-, rautatie- ja maantieväylistä kunnat eivät suoraan vastaan, mutta voivat niihinkin toki vaikuttaa taustalla. Maapallon kutistuessa seutukuntakin alkaa olla pieni yksikkö ja asioita katsotaan usein maakunnan tasolla.

 

Oman korkeakoulun puuttuessa Uusikaupunki pääsi mukaan TFT-yhteistyöhön, jolla paikallisia yrityksiä autetaan täsmähankkeissa. Siinä yritykset voivat ilmoittaa erityistarpeensa ja hankkeen puitteissa siihen haetaan eri korkeakouluista tekijöitä.

– Toki eri korkeakoulut toimivat myös suoraan yritysten kanssa, mutta varsinkin pienelle yritykselle olisi työlästä lähteä käymään vaihtoehtoja läpi ja kyselemään, mistä löytyisi heidän tarpeeseensa sopiva tekijä.

Tällä toiminnalla luodaan kehittyvälle yritykselle tarpeellista innovaatioympäristöä, jota täällä ei luonnostaan ole. Käytännössä tätä asiaa vie eteenpäin Ukipolis eli alueen kuntien yhteinen organisaatio.

 

Myös AMK-yhteistyötä Turun AMK:n kanssa on viritelty uudelleen alkavaksi, nyt eri periaatteella kuin aiemmin. Uudessakaupungissa toimi useita vuosia Turun AMK:n opetuspiste, jossa annettiin opetusta kahdella linjalla, mutta yhteistyö loppui eri syiden vuoksi.

– Nyt lähdetään eri pohjalta, haussa on jo fyysistä tilaa, jossa paikalliset, Turun AMK:hon päässeet opiskelijat voisivat etäsuorittaa opintojaan opintosuunnasta riippumatta.

Uudessakaupungissahan tapahtuu paljon katoa muualle opiskelemaan lähtevien keskuudessa, koska siteet kotikaupunkiin katkeavat ja kun opiskelupaikkakunnalta löytyy kesätöitä, niin vaara jäädä sinne pysyvästi kasvaa.

– Tavoitteena on pikkuhiljaa kehittää paikkakunnalle opiskelijayhteisöä ja tuoda siten korkeakouluopintoja paikkakunnalle.

 

Tällä hetkellä Uudessakaupungissa käy paljon työntekijöitä päivittäin Turun, Rauman ja Porinkin seudulta ja se on se ensisijainen kohderyhmä, joka tulisi saada tänne muuttamaan.

– Pienten asuntojen pula on tietenkin fakta, mutta isompia asuntoja ja omakotitaloja kyllä on kaupan. Meidän tulisi saada viestitettyä perheille, että Uusikaupunki on paikka, jonne kannattaa muuttaa asumaan.

Kaupunki on laatinut alkuvuoden aikana viestintäohjelman, jonka sanomaa tullaan seuraavaksi levittämään kaupungin työntekijöille.

– Kyse on markkinointiviestinnästä ja imagomarkkinoinnista ja siinä jokainen kaupungin työtekijä on yksi merkittävä osa. Tarkoitus olisi, että luotaisiin yhteinen linja siitä, miten kaupunkia markkinoidaan ja miten meistä ulospäin viestitään.

 

Heinosen visiossa kaupunki perustaa viestintäryhmän, joka luo konkreettiset suuntaviivat ja viestintävastaava sitten toteuttaa sen.

– Kaupunki oli mukana autotehtaan rekrykiertueilla ja sitäkin kautta saimme hyvää tietoa siitä, mitä kaupungista tiedetään ja ei tiedetä ja mitä täältä työn lisäksi haetaan. Samassa yhteydessä tuli selväksi kaupungin nettisivujen merkitys, niiden kautta todella moni aloittaa kaupunkiin tutustumisen.

Tämän vuoden talousarvioesityksessä oli viestintäkoordinaattorin palkkaaminen, mutta sen valtuusto torppasi.

– Se oli ehkä loppujen lopuksi hyvä, nyt saimme viestintäohjelman tehtyä ja mietittyä asiaa syvällisesti monelta kantilta. Toisaalta tietenkin aikaa on kulunut ja koordinaattori olisi sinäkin aikana saanut jo paljon tehtyä.

 

Kaupunginvaltuusto hyväksyi viime vuonna rahaa keskustan kehittämiseen. Sen puitteissa on toteutettua tänä vuonna mm. demokatu-projekti, mutta kokonaisuudessaan hanke on paljon laajempi.

– Yksi keskustan vetovoimatekijä on asukasmäärä. Puutaloaluetta ei ole missään tapauksessa tarkoitus muuttaa kerrostaloiksi, mutta täydennysrakentamista keskusta-alueelle voidaan tehdä ja sitä tutkitaan juuri käynnistyneessä keskusta-alueen kaavahankkeessa.

Kaupunkiasuminen on maailmanlaajuinen trendi ja iso osa ihmisistä haluaa asumaan urbaaniin elinympäristöön lähelle palveluja. Uuttakaupunkia ei varsinaisesti suurkaupungiksi mielletä, mutta Uusikaupunki on kuitenkin selvästi kaupunkimainen kaupunki verrattuna joidenkin kirkonkylien ja risteyspaikkojen saamaan kaupunkistatukseen.

– Keskustaa kehittämällä voimme tehdä Uudestakaupungista ”riittävän” urbaanin. Kaikki eivät kuitenkaan halua miljoonakaupunkiin ja heille Uusikaupunki voi olla se paikka. Viestintäohjelmaa rakennettaessa todettiin, että Uusikaupunki on 20 minuutin kaupunki eli siinä ajassa täältä löytyy kaikki, monessa isossa kaupungissa 20 minuutissa pääsee jonnekin, mutta ei joka paikkaan.

Esimerkiksi lapsiperheiden kannalta pieni kaupunki voi olla hyvä paikka asua, sillä harrastuksiin ei ole liian pitkä matka ja moniin paikkoihin lapset voivat kulkea jopa itse.

 

– Uudessakaupungissa on töitä, se tiedetään Lappia myöten, siitä on media, Yle etunenässä pitänyt huolen. Nyt meidän pitäisi markkinoinnin kautta saada entistä useampi uskomaan, että tänne kannattaa tulla, ei pelkästään sen työn takia vaan siksi, että täällä on hyvä asua ja elää tulevaisuudessakin.