Konsultit: Seurakunta voi vielä itse selvitä talousongelmista

Seurakunnan tilaamat talouskonsultit päätyivät Uudenkaupungin seurakunnan taloutta tutkiessaan suosittelemaan ikivanhaa talousoppia: tulojen pitää olla suuremmat kuin menojen, muuten tulee ongelmia, ainakin jos tilanne jatkuu pitkään.

Uudenkaupungin seurakunnassa näin on tapahtunut. Aikanaan seurakunnalla oli taseessa ylijäämää useita miljoonia, mutta ne on vuosien myötä syöty eli on eletty yli varojen. Viime vuosina on jouduttu puolipaniikissa miettimään talouden tasapainottamiskeinoja.

Konsulttiselvityksen laatineen Revisiumin Mikko Liljan ja Jaakko Rönkön yhteenvedossa todetaan, että ratkaisut taloustilanteeseen on vielä mahdollista tehdä omista lähtökohdista, mutta rivien välistä voi lukea, että kohta se ei enää onnistu.

 

Selvitys tehtiin vertaamalla Uudenkaupungin seurakunnan ja 15 muun vastaavankokoisen ja -näköisen seurakunnan talouslukuja. Aivan samanlaisia vertailun seurakunnat eivät ole, mutta hyvää osviittaa niiden avulla saatiin siihen, missä Uudessakaupungissa on suurimmat ongelmat.

Selvityksessä todetaan, että Uudenkaupungin seurakunnan maksuvalmius on erittäin hyvä, eli rahaa kassassa, tileillä ja rahoitusarvopaperisalkussa on lähes kahden vuoden tarpeisiin. Myös seurakunnan omavaraisuus on korkea, kuten seurakunnilla on yleensäkin.

Ongelma on sen sijaan tulojen ja menojen viime vuosien epätasapaino. Sen seurauksena Uudellakaupungilla on ainoana 15 verrokkiseurakunnan joukossa taseessa kertynyttä alijäämää.

Absoluuttisesti euroina seurakunnan toiminta- ja henkilöstökulut ovat verrokkiseurakuntia korkeammat ja kun ne lasketaan jäsentä kohden, Uusikaupunki on ykkönen.

Seurakunnalla on myös selvästi, jopa tuplasti enemmän aineellisia hyödykkeitä eli lähinnä kiinteistöjen kuin muilla vertailussa mukana olleilla ja siksi myös seurakunnan poistot ovat muita isommat.

Henkilöstöä seurakunnalla on selvästi vähemmän kuin vertailuseurakunnissa keskimäärin, mutta henkilöstökulut henkilöä kohden ovat suurimmat. Veroprosentti on taas hieman keskiarvoa alhaisempi.

 

Talouspäällikkö Tuija Lankinen, jonka aloitteesta selvitys oli tilattu, kertoi omia mielipiteitään mm. palkkakustannuksista. Hänen mukaansa osasyy on kappelirakenne, jonka vuoksi Uudenkaupungin seurakunnassa on neljä kappalaista, kun seurakuntapastorit, joita verrokkiseurakunnissa on, ovat selvästi ”halvempia.”

– Henkilökunnan joukossa on myös paljon niitä, joilla palveluvuosilisät ovat tapissa ja se kasvattaa palkkamenoja.

Henkilökunnan määrä tai henkilöstökustannukset eivät kuitenkaan ole talouden suurin ongelma. Toki henkilöstönkin suhteen konsultit ehdottivat tehtävien töiden läpikäyntiä ja sen miettimistä, mikä on oleellista ja voimavarojen suuntaamista sinne. Henkilöstö on kuitenkin se, joka seurakunnassa järjestää toimintaa ja jos sitä vähennetään, menetetään samalla toimintaa.

– Meillä menee poistojen lisäksi noin miljoona euroa suoraa rahaa vuodessa tavalla tai toisella kiinteistöihin, Lankinen muistutti.

Kiinteistömassa on pääosin perua neljän seurakunnan ajalta. Myynnistä on puhuttu ja sitä on tehtykin, mutta edelleen kiinteistöjä on liikaa.

– Kaiken lisäksi saattaa olla, että kiinteistöstä ei saada myytäessä tasearvon vertaa, jolloin joudutaan tekemään alaskirjaus eli taseen alijäämän kasvatus. Mutta se hyöty kiinteistöjen myynnistä on, että ylläpitokustannukset sen osalta loppuvat.

 

Konsulttien esitystä olivat seuraamassa kirkkovaltuuston jäsenet ja seurakunnan työntekijöitä. Par’aikaa on menossa ensi vuoden talousarvion valmistelu ja siihen talouspäällikkö Tuija Lankinen halusi päättäjien kantaa.

– Jos en saa mitään ohjeistusta, niin käytön juustohöylää, kyllä talousarvio aina aikaiseksi saadaan, mutta mielestäni päättäjien pitäisi ohjeistaa ja talousosaston toteuttaa.

– Lomautusten ja muiden toimien ansiosta kuluvan vuoden henkilöstömenot ovat yli 120 000 euroa vähemmän kuin viime vuonna tässä vaiheessa, Lankinen kertoi viime vuonna päätettyjen taloustoimien vaikutuksesta.

Lisää positiivista taloustilanteeseen oli esityksen jälkeisessä kirkkovaltuuston kokouksessa. Valtuusto hyväksyi useita kiinteistökauppoja, joista kaiken lisäksi voidaan kirjanpitoon kirjata myyntivoittoa.

 

Kirkkoherra Esa Mierlahti muistutti, että koko ajan seurakunnan henkilöstön keskuudessa mietitään säästökohteita ja keinoja tehdä asioita uudella ja edullisemmalla tavalla, mutta muutos on hankalaa.

– Tilannetta pitää miettiä ennen kaikkea tulevaisuuden kannalta. Mitä seurakunta tekee tulevaisuudessa. Kaikkien pitää miettiä asioita kokonaisuutena, ei oman työn tai oman kappelin kannalta.

Se ei ole Uudenkaupungin seurakunnan neliapilassa helppoa. Toisaalta tulevaisuutta olisi voitu ajatella vakavasti jo yli kymmenen vuotta sitten, jolloin silloiset talousorientoituneet kirkkovaltuuston jäsenet ottivat asian usein esille. Silloin tehtynä tarpeelliset talouden korjausliikkeet olisivat olleet pienempiä kuin nyt, jolloin ollaan jo lähes pakkotilanteessa.

Kirkkovaltuusto kokoontuu seuraavan kerran marraskuun lopulla. Silloin päätetään tulevan vuoden kirkollisveron suuruus sekä talousarvio vuodella 2019 ja taloussuunnitelma pariksi seuraavaksi vuodeksi.

 

Artikkelikuva: Revisiumin Jaakko Rönkkö (vas.) ja Mikko Lilja olivat selvityksessään vertailleen Uudenkaupungin seurakunnan talouslukuja 15 suunnilleen vastaavan kokoisen seurakunnan lukuihin.