Ihannetyö toi Astan Uuteenkaupunkiin

Asta Engström löysi Uudenkaupungin hyvinvointipäällikön vakanssista juuri sellaisen työnkuvan, jollaiseen hän oli jo vuosia kouluttautunut ja hankkinut kokemusta. Lähtö Lahden seudulta etsimään uutta kotipaikkaa oudolle länsirannikolle ei ollut vaikeaa, sillä reilun parinkymmenen vuoden asumisen jälkeenkään Lahti ei tuntunut hänestä oikealta kotipaikalta.

– Töissä kävin viimeiset kymmenkunta vuotta Pukkilassa, mutta kun lapset alkoivat irrota pesästä, niin mikään ei pidätellyt Lahden seudulla kun unelmieni työpaikka täällä avautui.

Pukkilassa hän toimi hyvinvointi- ja vapaa-aikapalvelujen palvelujohtajana, mutta pienen kunnan tapaan tehtävään oli liitetty paljon muutakin, mm. joukkoliikennevastaavan tehtävät.

– Kyllä joukkoliikenteen järjestämisenkin voi laajasti ottaen katsoa palvelevan kuntalaisten hyvinvointia, mutta Uudessakaupungissa hyvinvointipäällikön tehtäviin kuuluu juuri sellaisia asioita, jotka ovat mielestäni kuntalaisen hyvinvoinnin kannalta oleellisia.

 

Näitä ovat siis vanhat ”perinteiset” palvelut kuten nuoriso-, liikunta- ja kulttuuripalvelut, sekä musiikki- ja kansalaisopisto, mutta erityisesti uusi ja laajempi kokonaisuus, joka kattaa kaikki kunnan palvelualat eli HYTE-työ.

– Hyte tulee sanoista hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen, joka on jo uuden kuntalainkin mukaan yksi kuntien velvollisuus. Toki sitä on tehty ennenkin, mutta jatkossa se on entistä voimakkaammin ja suunnitelmallisemmin mukana kaikessa kunnan tekemisessä.

Uudessakaupungissa hyte-työ pääsee varsinaisesti alkuun, kun uusi organisaatio ja hallintosääntö saadaan hyväksyttyä. Samalla selkeytyy se, miten suuri osa hyvinvointipäällikön työajasta on kulttuuri-, nuoriso- ja liikuntapalvelujen johtamista ja miten iso osa yhdessä kunnan muiden sektorien, kolmannen sektorin, naapurikuntien ja maakunnan kanssa tehtävää hyte-työtä.

– Pukkilassa organisaatiota muokattiin, strategiaa päivitettiin ja hyvinvointi nostettiin omaksi alueekseen kun olin siellä töissä. Se ei käynyt sormia näpäyttämällä, kuten ei mikään uusi asia ja varmaan myös Uudessakaupungissa kestää aikansa, ennen kuin uusia ajattelu saadaan läpi organisaation eri puolilla, mutta on hienoa, että täällä se on asetettu merkittävään asemaan, koska se on merkittävä asia jo nyt ja jatkossa vieläkin merkittävämpi.

 

Hyte-työtä varmasti kaikki kannattavat, mitta miten se resurssoidaan? Sen puitteissa voidaan tehdä todella monenlaista kuntalaisten hyvinvointia edistävää työtä, mutta kun kunnan käytettävissä olevat rahat ovat rajalliset, on pohdittava miten ”kannattaa” satsata asiaan, joka parantaa kuntalaisten hyvinvointia ja myös mahdollisesti tulevaisuudessa säästää kunnan menoja.

– Se on kunnissa ollut aina haasteena, talousarvio tehdään vuositasolla ja se on hyte-työn vaikuttavuuden kannalta lyhyt aika. Säästöt tulevat monta kautta, esimerkiksi paljon puhutaan syrjäytyneistä, ei pelkästään nuorista vaan nykyään myös eläkkeellä olevista vanhuksistakin, mutta erityisesti nuorten kohdalla kyse on isoista taloudellisista asioista pidemmällä aikavälillä.

Ensimmäisessä talousavioesityksessään Asta onkin nostanut nuorisotyön yhdeksi keskeisimmistä asioista. Tärkeimpänä hän pitää yhden uuden nuoriso-ohjaajan palkkaamista.

– Nuorisotiloissa kävijöiden määrä on kasvanut, suosituimpina iltoina paikalla voi olla jopa 60 nuorta ja yhdelle ohjaajalle se on liikaa. Hänen aikansa menee järjestyksen ylläpitoon eikä sellaista avun tarpeessa olevan nuoren kohtaamista voi tapahtua, minkä vuoksi toimintaa tulisi varsinaisesti tehdään.

 

Hei, se onnistui kerralla, helppoa kun minäkin osasin, kokeilkaa tekin automaattia. Astan lainaus on sopivaa lukemista hyvinvointipäällikölle eli Markku Ojasen kirjan Onnellisuuksien oivaltaja.

Nuorisotilatoiminta ei Astan mukaan ole aikansa elänyt, mutta senkin tulee muuttua kun yhteiskunta muuttuu. Uusi sihy eli Viikaistenmäelle tuleva sivistys- ja hyvinvointikokonaisuus on nuorisotyöllekin yksi mahdollisuus, johon tulee tarttua.

– Nuorisotyö tulee toimimaan siellä tavalla tai toisella. Se on nuorisotyölle erinomainen paikka ja uskon, että sitä kautta voimme saada yhteyttä niihinkin nuoriin, joille kynnys tulla erilliseen nuorisotilaan muualle on liian korkea. Suuri ongelmahan kaikessa auttamistyössä on löytää ne, jotka eivät itse uskaltaudu apua pyytämään ja löydä toiminnan pariin omaehtoisesti.

Nuorisotyön ja sen kanssa toimivan etsivän nuorisotyön lisäksi nuorten ja heidän perheidensä parissa tehdään tietenkin työtä kouluissa ja sosiaalipuolella. Yhteistyötä on jo nyt paljon, mutta jatkossa toivottavasti vieläkin enemmän.

Vanhasta sektoriajattelusta ollaan pääsemässä eroon ja työtä tulisi tehdä yhdessä asiakkaan eteen.

Ja jotta ei syntyisi väärinkäsitystä, niin hyte-työ ei tarkoita vain nuorten parissa tehtävää työtä vaan se kattaa kaikki kuntalaiset.

 

Liikuntapuolella konkreettisena ongelmana on sisäliikuntatilojen puute. Siihen uusi sihy tuo aikanaan helpotusta. Kysymys kuuluu, että onko sekään riittävää, sillä tällä hetkellä tarve tiloista ylittää merkittävästi tarjonnan.

– Syksyksi on ostettu lisää tilaresurssia yksityiseltä toimijalta ja ensi vuoden budjetissa olen ehdottanut sen jatkuvan vielä kevään ajan. Helpotusta olisi tarkoitus saada entistä tehokkaammasta tilojen käytöstä, johon toimintakulttuurin ja tilavarausjärjestelmän uudistaminen voi osaltaan antaa mahdollisuuden. Sen avulla esimerkiksi jonkin varatun vuoron vapautuminen näkyy saman tien ja sen voi joku toinen hyödyntää.

Uudessakaupungissa on kaiken kaikkiaan satakunta liikuntapaikkaa. Astan mukaan tarpeita on priorisoitava ja mietittävän, voidaanko jostain luopua, jotta voidaan saada uutta tarpeenmukaista tilalle.

Konkreettisena asiana kovasti odotetut juoksuportaatkin ovat vielä syksyn aikana tulossa, ne vaan viivästyivät lähes puolella vuodella keväällä tehtyjen lisäselvitysten vuoksi.

 

Kulttuuripuolella kaupungin resursseja kohdennetaan Crusell-viikkoon ja teatteriin, jotka ovat tärkeä täydennys kaupungin nykyiselle pienelle omalla kulttuurituotannolle. Niistä ei luovuta, mutta ehkä jotain järjestelyjä voidaan tehdä, jotta esimerkiksi kulttuurikoordinaattorin työajasta isompi osa voisi kohdistua tänä päivänä muuhun tarpeenmukaiseen työhön, nyt Crusell-viikko vie työajasta jopa puolet.

– Täällä on paljon hienoja ihmisiä ja toimijoita sekä kulttuurityötä, mikä on tärkeää, sillä kaupungin kulttuurialan budjetissa on erilaisiin ostopalveluihin varattu 14 500 euroa. Se ei ole paljon tämän kokoisessa kaupungissa.

Kulttuurin tukeminen on hyte-työtä siinä kuin liikuntamahdollisuuksien luominenkin eikä niitä tulisi asettaa vastakkain.

– Joku hakee hyvinvointia liikunnasta, joku kulttuurista. Molemmat ovat tärkeitä ja tukevat toinen toistaa.

 

Jo nyt erilaiset kolmannen sektorin toimijat tekevät työtä, jota voi erinomaisesti kutsua hyte-työksi.

Jatkossa nuoriso-, liikunta ja kulttuuripuolella mietitään toimintatapojen uudistamista ja kumppanuus- ja verkostoyhteistyön kehittämistä palvelutuotannon parantamiseksi, todetaan ensi vuoden talousarvioehdotuksen johdantotekstissä.

– Juuri tätä yhteistyön lujittamista ja uuden yhteistyön luomista varten olemme järjestämässä marraskuun lopulla järjestöillan, jossa asioita käydään läpi ja luodaan suuntaa tulevaisuuteen.

Tarkoitus on saada kaupungin ja kolmannen sektorin toimijoiden resurssit suunnattua mahdollisimman tehokkaasti, tarpeenmukaisesti, välttää päällekkäisyyksiä sekä löytää uudenlaisia kehittyvää yhteistyötä tukevia toimintamalleja sekä kaupungissa että järjestökentässä.

 

Artikkelikuva: Asta Engström muutti työn perässä Lahdesta Uudenkaupungin hyvinvointipäälliköksi.

Ja sitten painetaan tuosta. Asta Engtröm käyttää kirjaston lainausautomaattia.