Laulu-Veikoille Vuoden kulttuuriteko -palkinto

Uudenkaupungin Vuoden kulttuuriteko -palkinto luovutettiin tänään Crusellissa pidetyssä kaupungin itsenäisyyspäivän juhlassa mieskuoro Laulu-Veikoille, joka täytti tänä vuonna 70.

– Kulttuuri-, nuoriso- ja liikuntalautakunta on myöntänyt palkinnon pitkästä ja merkittävästä panoksesta uusikaupunkilaiseen musiikki- ja kulttuurielämään, perusteli valintaa hyvinvointijohtaja Asta Engström.

Laulu-Veikot on toimintansa aikana tarjonnut harrastusmahdollisuuden eri ikäisille laulajille ja mittavan määrän viihdettä, tunteita ja hyvinvointia kaikille kaupunkilaisille. Kuoro on keskeinen osa kaupungin musiikkiperinnettä.

– Kuoron eri kokoonpanoja on totuttu kuulemaan mitä moninaisimmissa tilaisuuksissa, täällä Uudessakaupungissa, Vakka-Suomessa, muualla maassa ja myös ulkomailla.

Laulu-Veikkojen esitykset ovat vuosikymmenten myötä tulleet osaksi kaupunkilaisten yksityisiä ja yleisiä juhlatilaisuuksia. Kymmenet iltamat, konsertit, tanssiaiset, itsenäisyyspäivän konsertit, musiikkihetket, vappulaulut, veteraanijuhlat ja niin edelleen ovat tarjonneet kaupunkilaisille juhlallisia ja viihdyttäviä musiikkihetkiä.

Julia Laitinen.

Erityisesti palkinto osoitettiin kuoron johtajille ja heistä erityisesti pitkän päivätyön tehneelle Pekka Harmovaaralle.

Harmovaara kiitti palkinnosta lyhyesti ja totesi, että pidemmät kiitokset antaa koko kuoro seuraavassa esityksessään.

 

Tervehdyspuheen piti lukion oppilaskunnan puheenjohtaja Julia Laitinen.

– Saamme Suomessa nauttia vapaudesta ja puhtaista metsistä, voimme kävellä metsissä rauhassa ja asua siellä missä haluumme. Suomen lipun väreistä tulee mieleen luonto, siniset vedet ja valkoiset hanget.

Luonto-teema näkyy tänä vuonna myös linnan juhlissa.

– Me suomalaiset arvostamme luontoa ja se näkyy jokapäiväisessä elämässämme. Nauttikaamme siis näistä kaikista Suomen antimista ja vapauksista, vaikka niitä rupeaa vain näin itsenäisyyspäivän aikaan pohtimaan.

 

Juhlapuheen pitänyt Kriisinhallintakeskuksen johtaja, aikanaan Uudessakaupungissa asunut ja mm. lukion täällä käynyt Kirsi Henriksson on työssään nähnyt maailma ja puhuikin siis kokemuksesta.

– Haluan muistuttaa meitä kaikkia siitä, kuinka suurenmoisessa maassa asumme. Olemme jatkuvasti eri tutkimuksissa kärkipäässä ja erityisesti haluan korostaa korruption vähäisyyttä, sillä läpinäkyvä hallinto on kaiken perusta.

Ida Kallioinen.

Erityisesti Suomen tilanteesta tulee olla historian valossa. Sata vuotta sitten Suomessa käytiin sisällissota ja se on saanut Henrikssonille uuden merkityksen maailmalla siviilikriisinhallinnan tehtävissä.

– Käytön usein Suomea esimerkkinä keskustellessani sisällissodista ja muunlaisesta väkivallasta kärsineiden ihmisten kanssa.

Erityisesti yhteiskunnallisen sovun löytyminen, anteeksianto, entisten taistelijoiden integrointi takaisin yhteiskuntaan, orvoista ja leskistä huolehtiminen, vaalien järjestäminen mahdollisimman nopeasti ovat asioita, jota muualla voidaan ottaa oppia.

– Nämä ovat kaikki tärkeitä asioita nykyäänkin konfliktien jälkeisessä olojen vakauttamisprosessissa. Suomi onnistui sisällissodan jälkeen olojen vakauttamisessa, päinvastoin kuin monet muut maat.

 

Juhlan musiikista vastasivat perinteiseen tapaan VPK:n soittokunta ja palkittu Laulu-Veikot. Ida kallioinen lauloi Petri Hatakan säestyksellä ja Elvira Kaavin säestyksellä esiintyivät vuorollaan viulisti Miisa hento, huilisti Laura Hännikkälä ja klarinetisti Heini Aaltonen.

Juhlan järjestelyistä vastasivat lukion oppilaskunta ja kaupungin kulttuuripalvelut.

 

Vuoden kulttuuriteko -palkinnon Laulu-Veikkojen johtaja Pekka Hermovaaralle jakoivat hyvinvointijohtaja Asta Engströn ja kulttuurikoordinaattori Petri Hatakka.